Hyppää pääsisältöön

Ajankohtaisen kakkosen lupamaksuilta

Digisiirtymä nosti Ylen rahoituksen ja tehtävän kuumaksi kiistanaiheeksi keväällä 2008. Digiaika toi Suomeen uusia kanavia ja maksu-tv:n, ja kymmenettuhannet katsojat irtisanoivat tv-lupansa.

Lupamaksuillassa mediatalojen edustajat ja katsojat taittavat peistä Ylen rahoituksesta.

Toinen kiistanaihe on Ylen ja kaupallisten kanavien reviirijako. Kuuluuko viihde julkiseen palveluun, pitääkö urheilua nähdä ilmaiseksi, saako Yle toimia netissä?

Arkistonäytteet kertovat tv:n teknisestä kehityksestä, lupamaksutarkastajan työstä ja siitä, miten kaikki sai alkunsa Urho Kekkosen uuden vuoden puheesta vuonna 1958.

Lupamaksuillan aluksi keskustelua käytiin siitä, miten Yle rahoitetaan. Suomalaisten mediatalojen edustajat ja katsojat kiistelevät Ylen rahoituksesta: tv-maksu vai budjettirahoitus? Miksi niin moni suomalainen lintsaa tv-maksun maksamisesta: Onko kyseessä kapina digisiirtymää vastaan vai julkisen palvelun merkityksen hämärtyminen?

Ilta jatkui kysymyksellä: Mitä on julkinen palvelu?

HBO:n sarjojen osto ja Ylen nettipalvelut saivat kaupalliset tv-yhtiöt takajaloilleen. Lupamaksuillassa käydään kuuma keskustelu Ylen tehtävästä ja reviirijaosta kaupallisten kanavien kanssa. Onko Ylen ohjelmisto liian laaja? Mitä muuta Yle saa lähettää kuin merisäätä ja saamenkielisiä uutisia? Pitääkö kaikki kaupallisesti kannattava toiminta jättää kaupallisten kanavien yksinoikeudeksi? Yleisradiolain mukaan Ylen pitää tarjota monipuolista ohjelmaa, mutta onko Yle tunkemassa kaupallisten kanavien reviirille?

Entä kuuluvatko visailut ja viihde Ylen kanaville?

Tarvan laatikkoleikit ja maisteri Frangénin Maailman ympäri ovat Ylen tunnettuja ohjelmia, vaan kuuluvatko visailut lainkaan Ylen kanaville? Entä Tankki täyteen, Uutisvuoto tai Kotikatu? Mediavaikuttajat kiistelevät siitä, minkälaista viihdettä ja urheilua Yle saa tai sen pitää tarjota. Kuuluuko Kimi Räikkönen suomalaiseen kulttuuriperimään ja julkiseen palveluun vai maksukortin taakse? Haaskataanko lupamaksurahoja liian suurten yleisöjen tavoitteluun?

Erityisryhmien palvelu ja julkinen palvelu kärjistyivät kysymykseen: Ohjelmia kirkkoslaavin harrastajille vai ilmaiseksi nettiin?

Haaskataanko lupamaksurahoja liian pienten vähemmistöjen palveluun? Tarkoittaako julkinen palvelu vain lain edellyttämien vähimmäistehtävien hoitamista ja muu pitää sulkea pois? Onko Yle markkinahäirikkö, kun se laittaa ilmaiseksi verkkoon uutisia ja ohjelmia muun muassa Yle Areenaan ja Elävään arkistoon? Ajankohtaisen kakkosen Teemaillan perinteisessä käsiäänestyksessä kysytään, pitääkö nykymuotoinen lupamaksu poistaa.

Teksti: Taina Kanerva

Kommentit
  • Haapa klapisee ja sumu pitää ääntä Tiina Harpfin lastenkuunnelmissa

    Tiina Harpf jätti puumerkkinsä Lasten Radion seikkailuihin

    Mustan myllyn mestari ja Velhojuuri ovat esimerkkejä Yle Areenassa olevista lastentuotannoista, jotka Tiina Harpf ohjasi Yleisradiolle 1980-luvulla. Harpfin kuunnelmat klapisevat, helisevät, ja joskus niissä soi aimo annos hiljaisuutta. Juonenkäänteistä löytyy mustaa magiaa ja noitavainoja sekä seikkailunriemua. Päähenkilöitä johdattaa usein uteliaisuus.

  • Reino Paasilinna – kiisteltyjen ohjelmien toimittajasta Ylen kiistellyksi pääjohtajaksi

    Toimittaja Reino Paasilinnasta Ylen toimitusjohtajaksi.

    Reino Paasilinna (s. 1939) oli Yleisradion toimittaja ja myöhemmin myös pääjohtaja, jonka toimittamat ohjelmat synnyttivät keskustelua ja lehtiotsikoita. Ohjelmat olivat usein myös sellaisia, jotka eivät miellyttäneet Yleisradion johtoa. Artikkeliin on koottu joitakin esimerkkejä Reino Paasilinnan toimittamista ohjelmista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto