Hyppää pääsisältöön

Jatkosodan hyökkäysvaihe Kannaksella

Suomen hyökkäys Karjalan kannaksen valtaamiseksi takaisin alkoi heinäkuun lopussa 1941. Sortavala vallattiin 15. elokuuta ja Viipuri kaksi viikkoa myöhemmin.

Karjalan Armeija oli yrittänyt hyökätä Sortavalaa vastaan jo heinäkuun alkupuolella. Uusien järjestelyjen jälkeen hyökkäys onnistui ilman että itse kaupunkiin jouduttiin kohdistamaan tykistökeskityksiä.

Viipuriin suomalaiset marssivat 29. elokuuta. Rintamareportteri Matti Aro kuvaa tunnelmiaan: "Viipurin linnan tornissa liehuu jällleen Suomen siniristilippu. Lännen etuvartio itää vastaan on jälleen oikeissa käsissä."

Radioreportaaseja hävityksen ja taisteluiden keskeltä

Suomen hyökkäys Kannaksella pysäytettiin vanhan rajan tuntumaan syyskuun puolivälissä. Saksalaisten pyynnöistä huolimatta Mannerheim ei suostunut etenemään lähemmäs Leningradia.

Veikko Itkonen kuvaa radioreportaasissaan Leningradin eli Pietarin pommitusta. Saksalaiset ovat saartaneet kaupungin, valonheittäjät etsivät lentokoneita, suomalaiset tykit puhuvat, Pietari palaa.

"Pietari on kuoleman, ihmisvoimien infernaalisen helvetin symboli. Sen kohtalo on sinetöity. Rautainen saartorengas kiristyy sen ympärillä."

Itkonen vierailee myös talvisodan taistelupaikalle Summassa. Maa on myllerretty, siinä näkyy kuoppa kuopan vieressä. Summan kylä on hävitetty, eikä paikalla ole edes raunioita.

Viipurin valtauksen yhteydessä osa neuvostojoukoista vetäytyi Viipurinlahden suulla sijaitseville Koiviston saarille. Omat joukot evakuoivat heidät lokakuussa, ja suomalaiset valtasivat saaret takaisin.

Marraskuulta 1941 on tallennettu harvinainen reportaasi eteentyönnetystä "Munakukkulan" tukikohdasta. Mikrofoni on puhelinkaapelin välityksellä yhteydessä varsinaisen etulinjan takana olevaan äänitysautoon.

Selostuksen taustalla kuuluu taistelujen ääniä. Omien tykkien juhlallinen jyminä, Itkonen runoilee, on "ihanaa musiikkia suomalaisen sotilaan korville".

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

  • Aarre Karénille ajatteleminen on näyttelemistä ja näytteleminen ajattelemista

    Suosittu näyttelijä kertoo ajatuksiaan näyttelijäntyöstä

    Näyttelijä Aarre Karén syntyi Tokiossa vuonna 1932. Japanista hän uskoo saaneensa "nopeat jalat", jatkuvan liikkeellä olemisen perinnön. Satoja rooleja tehneen näyttelijän debyyttirooli radiossa oli Suomisen perheen Matti. Radiossa on näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto