Hyppää pääsisältöön

Hyökkäys Aunuksen Karjalaan 1941

Julkaistu . Päivitetty

Suomalaisjoukkojen päähyökkäys Laatokan Karjalaan ja Aunukseen alkoi heinäkuussa 1941. Vanha raja ylitettiin 22.7.

Aunuksen radion toimittaja Pekka Tiilikainen haastattelee sotilaita, jotka ylittivät rajan ensimmäisinä (leike 1).

Hyökkäys pysäytettiin 23.7. Suomalaisten asetuttua asemiin venäläiset aloittivat vastahyökkäysten sarjan Vieljärvellä.

Tiilikainen jututtaa Vieljärvellä vihollistankin tuhonneita suomalaissotilaita (leike 2) ja tamperelaisia taistelijoita (leike 3).

Karjalan Armeijan yleishyökkäys Syvärille alkoi 3.9. Läpimurtotaistelu Tuulosjoella käytiin seuraavana päivänä. Tykistökomentaja eversti Bror Kraemer kertoo sen tykistövalmisteluista (leike 4).

Eteneminen oli nopeaa. Aunuksen kaupunki vallattiin 5.9. (leike 5) ja Syvärinjoelle saavuttiin kaksi päivää myöhemmin (leike 6).

Syvärin toisella rannalla oleva Lotinapelto jäi rintaman rajalinjalle (leike 7). Suomalaisjoukot ylittivät joen syyskuussa Lotinapellon itäpuolelta.

Hyökkäys Petroskoin eli Äänislinnan valtaamiseksi alkoi 17. syyskuuta. Divisioonan komentaja eversti Paavo Paalu kertoo Pekka Tiilikaisen haastattelussa valtauksesta, joka suoritettiin 1. lokakuuta (leike 8).

Teksti: Jukka Lindfors

Katso myös

Kommentit

  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa alettiin esittämään myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

  • Jääsauna Juuassa (2009).

    Suomalaisten tarkka murrekorva yllätti tutkijan tietokilpailussa 1963

    Suomalaiset taisivat murteensa 1963

    Vuonna 1963 pidetty tietokilpailu kartoitti radiokuuntelijoiden murretietämystä. Odotettua suositumpi kilpailu todisti, että suomalaiset tunsivat erinomaisesti myös toistensa murteet. Lisäarvoa ainutlaatuiselle ohjelmalle antaa sen selostajan, professori Pertti Virtarannan säännönmukainen, huoliteltu yleiskielinen artikulaatio.

    Kommentteja 3
  • Joel Rinne Komisario Palmu -elokuvissa

    Karismaattinen komisario Palmu ylsi ikoniksi Matti Kassilan ohjauksessa

    Waltarin Palmut kääntyivät Kassilan käsissä hittielokuviksi

    Matti Kassilan 1960-luvun alussa ohjaamat, Mika Waltarin teoksiin perustuvat Komisario Palmu -elokuvat ovat klassikkoelokuvia isolla alkukirjaimella. Elävä arkisto tarjoaa niistä katsottavaksi kokonaisuudessaan kaksi: Kaasua, komisario Palmun sekä Tähdet kertovat, komisario Palmun. Jälkimmäinen sai alkunsa edellisen ensi-illassa.

    Kommentteja 5
  • Suomen suosikit olivat 1990-luvun alussa kirjava kattaus artisteja. Ohjelmasarjaa juonsi kapellimestari Olli Ahvenlahti.

    Suomen suosikit oli läpileikkaus lama-ajan musiikkimausta

    Olli Ahvenlahden juontamaa musiikkisarjaa esitettiin 1993–94

    Yleisradion hovikapellimestari Olli Ahvenlahti juonsi vuosina 1993–94 tv-katsojien toivekappaleille omistettua Suomen suosikit -musiikkiviihdeohjelmaa. Suorina lähetyksinä esitetyn sarjan lavasteissa nähtiin ja kuultiin kotimaisten artistien lisäksi myös ulkomaisia listamenestyjiä. Onnekaimmat toivojat pääsivät rupattelemaan idoliensa kanssa puhelinyhteyden avulla. Kappaletoiveet kerättiin postikortein.

    Kommentteja 1

Aiheeseen liittyvää

  • Suomi hyökkää yli vanhan rajan

    Salamasodalla edenneet suomalaisjoukot ylittivät vanhan rajan jo heinäkuun lopulla 1941. Komentaja Paavo Talvela lupaa kuitenkin, ettei taistelu lopu ennen kuin Karjala on vapaa.

  • Rukajärvi vallattu

    Martti Jukola raportoi Rukajärven valtauksesta syyskuussa 1941. Reportaasissaan hän kuvaa autiota itäkarjalaista kylää ja suomii sen koulua, sairaalaa ja kirjatarjontaa.

  • Jatkosota. Karhumäki, Itä-Karjala. Karhumäen rautatieasema. Eino Nurmi (oikealla) asemarakennuksen edustalla. Sotilaita ja lähdössä oleva sotilasjuna asemalla.

    Karhumäen valtaus 1941

    Jatkosodan hyökkäysvaihe päättyi Maaselän valtaukseen.

    Jatkosodan hyökkäysvaihe päättyi Maaselän kannaksen valtaukseen joulukuussa 1941. Suomalaiset marssivat Karhumäkeen 5. joulukuuta.

  • Suomalaisia sotilaita takaisin vallatun Viipurin raunioilla 1941

    Jatkosodan hyökkäysvaihe Kannaksella

    Rintamareportaaseja kesän ja syksyn 1941 taisteluista

    Suomen hyökkäys Karjalan kannaksen valtaamiseksi takaisin alkoi heinäkuun lopussa 1941. Sortavala vallattiin 15. elokuuta ja Viipuri kaksi viikkoa myöhemmin.

    Kommentteja 2

Relaterade artiklar

2018

2017

2011

  • Finska soldater lägger ut från en brygga vid Sordavala, Ladoga, SA-bild 1941

    Fortsättningskriget på Karelska näset och i Ladogakarelen 1941

    Under sommaren 1941 inleddes fortsättningskriget. Finska armén ryckte in i Ladogakarelen och Karelska näset under hösten. I dessa ljudfiler förklarar redaktörerna på svenska om läget vid fronten och i erövrade städer. Vi får bland annat höra om städerna Kexholm, Sordavala och Aunus (Olonets) samt om slagfält på det Karelska näset.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto