Hyppää pääsisältöön

Kirkkoveneellä norppavesillä

Norppasoutu on jokavuotinen kirkkovenetapahtuma, joka soudetaan saimaannorpan kotivesillä. Tapahtuman tarkoitus on kiinnittää huomiota norpan suojeluun.

Tietolaatikko

Vuonna 2009 Norppasoutu juhli 20-vuotista taivaltaan. Norppasoutu jatkuu yhä vuosittaisena keskikesän perinteenä.

Vuonna 2001 kolmipäiväinen ja 120 kilometriä pitkä norppasoutu lähti Kerimäen kirkkorannasta. Reitti kulki Puruveden halki Punkaharjun Putikon ja Särkilahden kautta Savonlinnaan.

Monet osallistuvat soutuun vuosi vuoden perään. Useimmat soutajat ovat soutamassa yhden päivän, joten kirkkoveneiden soutajakokoonpanot vaihtelevat.

Soutajat ovat varustautuneet kuumaan urakkaansa pyyhkein, hanskoin ja juomapulloin. Tauoilla kirkkoveneet rantautuvat mm. saariin. Laulu raikaa veneissä ja rannalla, ja mukana on oma haitarinsoittaja.

Leppoisasta tunnelmasta huolimatta kirkkoveneeseen saadaan myös vauhtia: tosissaan rutistamalla soutajat saavat veneen kiihtymään 17 kilometrin tuntivauhtiin.

Ohjelmassa soutuun osallistuva toimittaja Heli Järvinen jututtaa myös Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskelaa saimaannorpan suojelusta. Norpat ovat soudun historian aikana näyttäytyneet myös soutajille.

Teksti: Susanna Kokkola

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto