Hyppää pääsisältöön

Helsinki Cup kautta aikain

Vuonna 1976 alkanut juniorien Helsinki Cup on Suomen suurin jalkapallotapahtuma. Elävän arkiston kooste tarjoaa siitä välähdyksiä vuosikymmenten varrelta.

Helsinki Cupin pani alulle pari-kolme jalkapallon harrastajaa Norjan esimerkin innostamina. Kymmenen vuoden aikana osallistuvien joukkueiden määrä kasvoi 211:stä 450:een.

Järjestelyistä vastasi parisataa Käpylän Pallon ja FC Hongan vapaaehtoista.

Vuonna 1979 mukana oli noin 5000 pelaajaa. Ulkomaalaisia joukkueita oli yli 50, väriläiskänä Irakin juniorivalioista kootut Iraq Soccer Club -joukkueet, joiden yhteenlaskettu maaliero ennen loppuottelua oli 89-1.

Helsinki Cup teki osanottajaennätyksensä vuonna 2005, jolloin mukana oli 829 joukkuetta 27 maasta.

Nuorten futarien mielestä jalkapallossa on kivointa pelaaminen - "ja voittaminen". Taktiikka on selkeä: ”Puolustuksessa puolustetaan ja hyökkäyksessä hyökätään.”

Ensimmäinen ote (yllä) on vuodelta 1979 ja siinä nähdään väläyksiä tyttöjen loppuottelusta HJK – HYPS ja poikien loppuotteluista Töölön pallokentällä.

Turnausvälähdykset 1985: Voikkaan Pallo-Peikkojen turnauspäivä aamuherätyksestä pelikentälle. Joukkueen kapteeni on 11-vuotias Sami Hyypiä.

Turnausvälähdykset 1990: E-poikien ottelu HJK – Tikkurilan Palloseura ja D-tyttöjen ottelu Kuei Lin Girls (Taiwan) - Kirkkonummen IF.

Turnausvälähdykset 1995: Helsingin Kullervo - Koivukylän Palloseura.

Turnausvälähdykset 1995: FC-Honka - TiPS, FC-Honka – Makata (Filippiinit), FC-Honka – Puistola sekä tyttöjen ottelut South Pasadena Tigers – Itä-Vantaan Urheilijat, Tigers (USA) – FC-Honka, Tigers - HJK.

Turnausvälähdykset 2000: Kolarin Kontio – Tubtimsiam (Thaimaa) 11-vuotiaiden sarjassa.

Turnausvälähdykset 2000: B12-poikien finaali KP-75/Rumba – Thaimaa, D13 poikien loppuottelu FC Espoo – Pietarin Schmena.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.