Hyppää pääsisältöön

Kätevä emäntä: PMS-raivo

Silmitön raivo saattaa yllättää naisen kuin naisen vaikkapa kauppamatkalla. Mutta selitys on heti valmiina: PMS.

Kätevän emännän kaudet 1–4 Areenassa 7.11.2019 asti

PMS eli premenstrual syndrome on naisia vaivaava kuukautisia edeltävä oireyhtymä.

Kun muutoin sopuisa puoliso, äiti, ystävä tai työtoveri muuttuu yllättäen riidanhaluiseksi, kärttyiseksi ja mistä tahansa syystä itkeskeleväksi, saattaa kyseessä olla PMS-oireyhtymä.

Lähes kaikki naiset kärsivät jonkinasteisista PMS-oireista jossain elämänsä vaiheessa, mikä ei tietenkään lohduta hankalista PMS-oireistä kärsivää eikä hänen läheisiään.

Eikä kaupan parkkipaikan tai huonekalukaupan kanssaihmisiä.

Teksti: Kätevän emännän internetsivuilta mukaillut Susanna Kokkola

Kätevä emäntä -sarja

Huumorisarja Kätevä emäntä pureutuu suomalaisnaisen ytimeen: urantekoon, perheenpyörittämiseen, bilettämiseen, hormonimyrskyihin ja muihin elämän ilmiöihin kalevalaisen särmällä otteella.

Sarjan neljä tuotantokautta ovat Yle Draaman tuotantoa vuosilta 2004–2012.

Kätevän emännän ovat käsikirjoittaneet Sirpa Bertling, Anne Nissinen, Krista Holopainen, Päivi Pälvimäki, Marjo Vento ja Tuija Virtaranta.

Rooleissa nähdään Annu Valonen, Maria Sid, Minna Kivelä, Lotta Lindroos, Kaisa Mattila, Jarkko Tiainen ja Lari Halme.

Lue lisää:

Kätevän emännän näyttelijät 1970-luvun vaatteissa.

Arki on niin hassua, siksi tehtiin Kätevä emäntä – neljä kautta nyt Areenassa

Vaikka Kätevä emäntä oli ensimmäisiä pääasiassa naisten tekemiä sketsisarjoja, ei sen huumori ollut miesvastaista, muistuttaa tuottaja Sirpa Bertling. Päinvastoin, piikin saivat usein tuntea naiset itse. Monesta hahmosta, kuten toimiston Raijasta, tuli niin suosittu, että näyttelijä Minna Kivelä esittää erikoista hahmoa yhä edelleen.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto