Hyppää pääsisältöön

Punainen lanka: Juha Hernesniemi

Aivokirurgi Juha Hernesniemellä on työmiehen kädet ja töppösormet, kuten hän itse niitä kutsuu. Näillä sormilla hän leikkaa 400-500 aivoleikkausta vuodessa.

Leikkaukset ovat pääasiassa erittäin vaikeita tapauksia: aivovaltimoiden pullistumia, aivokasvaimia, pesäpallomailalla tai kirveellä päähän lyötyjä, väkivallan ruhjomia aivoja.

Joukossa on helppoja, vaikeita ja toivottomia tapauksia - vaikka Hernesniemelle harva tapaus on toivoton.

"Ministeri Kalevi Hemilä oli niin huonossa kunnossa, että häntä pidettiin toivottomana tapauksena, mutta minulla oli sellainen sisäinen tunne, että hän selviää. Päätin leikata kaikesta huolimatta."

Aivokirurgikaan ei ole immuuni virheille. Virheitä sattuu ja usein niillä on dramaattiset seuraukset.

— Sellainen neurokirurgi, jolle ei koskaan tule komplikaatioita, on joko eläkkeellä, valehtelee tai yrittää epätoivoisesti mainostaa itseään.

Punaisen langan haastattelussa Hernesniemi kertoo paitsi onnistumisista, myös uransa aikana sattuneista "pahoista kolareista", kuolemaankin johtaneista virhearvioinneista.

Hyksin Neurokirurgian klinikalla Hernesniemi on nähnyt myös koko yhteiskunnan kirjon: poliitikoista prostituoituihin, taiteilijoista tavallisiin kadun miehiin.

Monet hänen ulkomaalaiset kollegansa ihmettelevät usein sitä, että Suomessa potilaiden omaisia ei sairaaloissa juuri näy. Pahimmillaan tietoa potilaan menehtymisestä on pyydetty tekstiviestinä. Potilaat ovat myös entistä vaativampia.

"Ensin olisi oltava hyvä ihminen, toiseksi hyvä lääkäri ja kolmanneksi hyvä neurokirurgi. Minä luulen, että minulla arvojärjestys on mennyt toisinpäin. Ensimmäisessä kohdassa on paljon opittavaa."

Teksti: Punainen lanka

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto