Hyppää pääsisältöön

Mirjam Helinin musiikillinen perintö elää laulukilpailussa

Kansainvälisen Mirjam Helin -laulukilpailun takaa löytyy kokonainen ihmisikä elettyä elämää eri puolilla maailmaa sekä paljon, paljon musiikkia.

Lahjakas Mirjam Helin (o.s. Rokkanen) sai nuorena mahdollisuuden opiskella laulua mm. Roomassa, Wienissä ja Pariisissa.

Hänen isänsä, liikemies Oskar Rokkanen vastusti kuitenkin jyrkästi oopperalaulajan uraa: hän halusi tyttärestään ekonomin tai insinöörin. Mirjamin kihlattu, varatuomari Hans Helin oli samoilla linjoilla. Hän uhkasi purkaa kihlauksen, jos morsian ryhtyisi oopperalaulajaksi.

Niinpä Mirjamista tuli laulunopettaja. Vuonna 1938 hän piti kuitenkin myös ensikonserttinsa ja suoritti kolme vuotta myöhemmin lauludiplomin. Helin teki toistakymmentä levytystä, osan niistä salanimellä Anja Sini.

70-vuotispäivänään vuonna 1981 Helin antoi Suomen kulttuurirahastolle mittavan lahjoituksen. Näillä varoilla perustettiin kansainvälinen, viiden vuoden välein käytävä Mirjam Helin -laulukilpailu. Ensimmäinen kilpailu järjestettiin vuonna 1984.

Artikkelin videossa eloisa 88-vuotias Helin kertoo elämästään ja arjestaan. Vielä tuolloinkaan harva ilta kului vain kotosalla istuskellen.

Tietolaatikko

Mirjam Helin syntyi Pietarissa 29.3. 1911 ja kuoli Helsingissä 22.12. 2006.

Keskustele
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto