Hyppää pääsisältöön

Lapinlahden Linnut: Madrigaali

Lapinlahden Lintujen ortodoksimunkkien kuoro huvitti ja närkästytti 1990-luvun yleisöjä ja tv-yhtiöiden ohjelmajohtajia.

Munkit ilmestyivät ruutuun vuonna 1990 Maailman kahdeksan ihmettä -sarjassa, jossa he sovelsivat ortodoksista hymniperinnettä omaperäisesti.

Laulava miesjoukko vaihtoi mielipiteitä niin yhteiskunnallisista kysymyksistä kuin luostarin arkiasioista, etenkin kellarissa muhivasta kiljusta.

Munkkien maallinen kielenkäyttö ei kaikkien mielestä ollut soveliasta. Jukka Annala kertoo Toopelivisio-kirjassaan (2006), että TV1:n ohjelmajohto vaati v-alkuisten sopimattomien sanojen poistamista munkkien puheista.

Oheisen sketsin ääniraidalla onkin leikkausaukko kohdassa, jossa yksi munkeista luonnehtii muuatta vastenmieliseksi kokemaansa ihmisryhmää.

Teksti: Jukka Lindfors

Tietolaatikko

Vuonna 1993 Lapinlahden Linnut siirtyivät MTV3:lle, ja munkit seurasivat mukana. Pahennusta herätti sketsi, jossa vihjattiin luostariveljien asioivan seksipuhelinlinjoilla ja harjoittavan itsetyydytystä. Mm. Joensuun ortodoksinen kirkkoherra Kalevi Kokkonen ja kansanedustaja Eeva Turunen (kok) paheksuivat ohjelmaa julkisesti, vaikka eivät olleetkaan sitä nähneet.
MTV3:n ohjelmajohtaja Tauno Äijälä arveli katsojapalautteen perusteella sketsin rikkoneen hyvän maun rajoja. Äijälä vaati alaisiaan kiinnittämään jatkossa tarkempaa huomiota Lapinlahden Lintujen ohjelmiin.
Uuden Valamon munkit suhtautuivat kohuun tyynesti. "Nykyaikana luostarikin on niin paljon julkisuudessa, että ei voi ajatella, että me olisimme jotenkin erityisessä suojeluksessa eikä meitä riepoteltaisi", arkkimandriitta Panteleimon sanoi Ilta-Sanomille 25.11.1993. Hän ei ollut nähnyt sketsiä, mutta totesi ettei luostarilla ollut pienintäkään kiinnostusta edes paheksua asiaa.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto