Hyppää pääsisältöön

Kartanokeitoksia Sjundbyssä

Siuntiossa sijaitseva Sjundbyn kartano on komea harmaakivinen linna, jossa on asuttu satojen vuosien ajan. Se restauroitiin täysin Porkkalan vuokra-ajan päätyttyä.

Sjundbyn historiaa tunnetaan jo 1400-luvulta saakka, mutta sen komeat kiviseinät rakennutti Kustaa Vaasan tallimestari Jakob Henrikinpoika 1560-luvulla.

Sjundbyn historiaan kuuluvat niin kuninkaan sotapäälliköt ja Kaarina-kuningatar kuin sotilassaappaissa asteleva kummituskin.

Kun Porkkala vuokrattiin 1944 - 1956 Neuvostoliitolle, oli Sjundby neuvostosotilaiden asuttama. Vanhan kasarmin seinältä löytyvät edelleenkin venäjäksi kirjoitetut käytösohjeet sotilaille.

Huonossa hoidossa ollut kartano jouduttiin vuokra-ajan jälkeen remontoimaan kokonaan.

Kartanon emäntä Margareta Segersven kasvattaa ratsuhevosia, ja Christer-isännän vapaa-aika kuluu rakennuksen korjauspuuhissa.

Sjundbyn keittiössä pitokokki Tom Ekström valmistaa menyyn, joka herauttaa veden kielelle: hunajasilakoita, flambeerattua hirvenpaistia ja suppilovahveroita sekä karviaismarjapuuroa.

Teksti: Susanna Kokkola

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto