Hyppää pääsisältöön

Viikinkien aika 1/3

Ohjelmasarjassa Viikinkien aika toimittaja Jorma Kallenautio ja arkkitehti Aaro Söderlund tarkastelevat viikinkiaikaa 700-luvulta 1000-luvulle.

Ensimmäisessä jaksossa käsitellään kuitenkin vielä varhaisempaa aikaa, antiikkia, jolloin kullan arvoa vastaava meripihka toi pohjoiset alueet Välimeren asukkaiden tietoisuuteen.

Jaksossa Ennen viikinkejä keskitytään mm. Pohjolan eri alueisiin ja asukkaisiin. Ohjelmassa kerrotaan hautapaikoista, kuten hautakummuista ja laivahaudoista.

Kolmannessa audiossa kerrotaan, keitä olivat viikingit ja miksi viikinkiretkiä tehtiin. Yhtenä syynä retkille oli yksinkertaisesti alueiden valloitus.

Neljännessä jaksossa puhutaan muinaisskandinaavisesta yhteiskunnasta, jolloin laiduntatalous oli äärimmäisen tärkeää. Viikingit valitsivatkin asuinalueensa hyvien laitumien perusteella – niiden piti kelvata ympärivuotiseen laiduntamiseen.

Maailmankuva ja uskonto -jaksossa kerrotaan viikinkien aikaisista jumalista ja skandinaavisen mytologian mukaisesta maailmansynnystä.

Edellisestä ohjelmasta päästäänkin sujuvasti seuraavaan, jonka aiheena ovat paikannimet. Ne kertovat jumalista, esimerkiksi Thorin alueen nimi oli Maailman mahti.

Retket itään -ohjelmassa kerrotaan, että viikinkien retkien tarkoitus oli käydä kauppaa Itämeren kautta. Uusi kauppareitti syntyi jo ennen viikinkejä, sillä laajentunut islam oli sulkenut Välimeren kauppareitit Lähi-itään.

Laivat ja laivastot -osassa käydään läpi viikinkilaivojen kehityskaarta. Varhaisimmat laivat olivat soukkia ja kanoottimaisia. Näistä varhaismalleista kehittyivät ajan kuluessa mahtavat purjeviikinkilaivat.

Retket etelään -jakso kertoo viikinkien matkojen painottuneen ryöstö- ja sotaretkiin. Viikinkejä pyrittiin vastustamaan myös antamalla paikallisille viikingeille alueita, jotta he puolustaisivat niitä merirosvoja ja muita viikinkejä vastaan.

Viimeisessä jaksossa käsitellään ympyrälinnoja. Niiden rakentamisen uskotaan liittyvän Englannin valtaamiseen, koska linnan pohjakaava muodostaa englantilaisen rahan kuvion.

Teksti: Outi Heinonen

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto