Hyppää pääsisältöön

Asuntomessuja vuosien varrelta

Ensimmäiset Asuntomessut pidettiin vuonna 1970 Tuusulassa, jonka jälkeen tapahtuma on järjestetty vuosittain.

Toiset asuntomessut järjestettiin vuonna 1972 Kangasalan Rantakoivistossa. Esittelyssä oli erillis- ja paritaloja, rivitaloja ja muutama pienkerrostalo. Ajankohtaisessa Kakkosessa pohditaankin, mitä uutta messuilla on.
Vuonna 1975 asuntomessut järjestettiin neljällä paikkakunnalla: Hämeenlinnassa, Porissa, Vaasassa ja Kokkolassa. Toimittaja Matti Hautala vieraili Hämeenlinnan Loimalahden ja Porin Pormestarinluodon messualueella.

Vuoden 1978 uutislähetyksessä tutustutaan Lahden Riihelän messualueen pientaloympäristöön ja aurinkolämmitysjärjestelmään.

Kuusankosken Naukion messut esittelivät vuonna 1983 alueella olevien vanhojen pientalojen peruskorjausta ja vanhaan rakentamiseen soveltuvaa uudisrakentamista.

Kotimaan katsaus kävi vuonna 1985 Jyväskylän Kuokkalan messualueella, jonka teemana oli pienimuotoinen kerrostalo- ja rivitalorakentaminen sekä yhteisöasumisen kehittäminen.

Vuoden 1986 messut pidettiin Imatran Niskalammen vanhalla työläisalueella, jonne rakennettiin peruskorjaamisen ohella pienkerros-, pari- ja omakotitaloja. Osassa messutaloja oli uutuutena maakaasulämpökeskus, -kiuas, -grilli ja -liesi.

Tornion Kallioputaalla pidettiin Asuntomessut vuonna 1987. Alue rakentui 19 erillisomakotitalosta, kolmesta asunto-osakeyhtiöstä ja yhdestä kaupungin vuokrayhtiöstä. Yhtenä messun osana oli viherrakentaminen pohjoisen ehdoilla, joka toteutettiin rakentamalla laaja arboretum-puisto.
Vuoden 1990 Tampereen messujen puhutuin kohde oli terästalo. Kerskarakentamisen korkeaveisu -ohjelmassa vierailee arkkitehti Tarja Nurmi, joka arvostelee messujen toteutusta.

Tuusulassa järjestettiin asuntomessut Nummenharjulla, joka sijaitsee entisellä soranottoalueelle. Vuoden 2000 pääteemoina olivat maisemavaurioiden korjaaminen ja pohjaveden suojelu.

Vuoden 2004 Heinolan asuntomessualue sijaitsi Tähtiniemen rantakylässä perinteikkäässä kaupungissa. Teemana olivat asumisen elämänkaari, rantarakentaminen, puurakentaminen ja sisustus.

Teksti: Outi Heinonen

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto