Hyppää pääsisältöön

Patakakkonen: Karjalanpiirakat

Patakakkosessa syntyy karjalanpiirakoita piirakkamestari Mirjam Rouvisen käsissä. Nuorta piirakkamestaripolvea edustaa tuolloin 14-vuotias jääkiekkoilija Juha Lind.

Karjalanpiirakoita valmistetaan tällä kertaa ohra- ja perunatäytteillä.

Ohrasuurimoita käytettiin ennen vanhaan paljon, kun riisi oli kallista, ja ohjelman tekoaikaan se aloitti taas uutta tulemista.

Perunapiirakka oli myös vanhaan aikaan yleinen piirakkatäyte. Sortavalan maalaiskunnasta kotoisin oleva Mirjam Rouvinen kertoo, että heillä perunapiirakat tehtiin soikeiksi riisipiirakoiden tapaan, mutta muualla Karjalassa perunaiset piirakat muotoiltiin pyöreiksi.

Ohjelmassa kuullaan monia taikinoihin ja täytteisiin liittyviä niksejä. Piirakoiden rypytys on sekin oma taiteenlajinsa. Mirjamilla on Juhalla on omanlaisensa tekniikat, mutta kumpikaan ei "nipistele" taikinaa rypyttäessään.

Juha ei myöskään myönnä nipistelevänsä tyttöjä, kun Jaakko Kolmonen asiasta tenttaa.

Jääkiekkoilijan alku Juha Lind on saanut piirakkaoppinsa Mirjamilta ja mummolta. Juha kertoo Jaakko Kolmoselle, että piirakkamestaruuskilpailut ovat jännittävämpiä kuin jääkiekko-ottelut - niitä kun on niin harvoin.

Teksti: Susanna Kokkola

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto