Hyppää pääsisältöön

Pilates tekee keskivartalosta voimapesän

Leena Rouhiainen, kuva: Rita Trötschkes/YLE

Pilates on vaikuttanut yli 10 vuoden ajan suomalaiseen liikuntaan. Monet ohjaajat ovat sisällyttäneet Pilateksen liikkeitä jumppaohjelmiinsa, vaikka tästä ei yleensä mainita mitään. Kun tanssija Leena Rouhiainen oli 26-vuotias, luki hän kanadalaisesta tanssistudiosta ja Pilateksesta, joka voisi auttaa häntä selkävaivoissa. Niinpä hän muutti sinne.

Opiskeltuaan Kanadassa vuoden Leena Rouhiainen palasi uuden opin ja vahvemman selän turvin takaisin Helsinkiin valmentamaan uusia Pilates-ohjaajia. Valmennuksen lisäksi hän opetti näyttelijöitä ja tanssijoita Teatterikorkeakoulussa monen vuoden ajan. Nykyään Leenan kehon tutkimusmatka jatkuu kehoterapian koulutuksessa.

liikkeen nimi: Ylirullaus

kuva: Rita Trötschkes/YLE

- Periaatteessa Pilates-liikkeistö on tarkoitettu terveelle keholle - sairauksien ennaltaehkäisyksi, mutta sillä voidaan hoitaa myös vammoja ja kuntouttaa.


- Silloin tarvitaan tietysti yksilökohtaista ohjausta, kertoo Leena Rouhiainen.

 

Elitistisestä kiinnostuksesta arkikäyttöön

Alunperin menetelmän kehitti saksalainen Joseph Pilates, joka muutti Yhdysvaltoihin 1900-luvun alussa. Pilates muodosti käsityksensä oman empiirisen tiedon kautta ja kuntoutti itsensä sairauksista kuten riisitaudista, reumaattisesta kuumeesta ja huonokuntoisuudesta.

Pilateksella oli New Yorkissa kuntostudio, missä hän työskenteli monien kuuluisien näyttelijöiden kuten Gregory Peckin, Katherine Hepburnin ja tanssijoiden kuten Martha Grahamin kanssa. Vain harvat ja valitut olivat tietoisia menetelmistä.

- 60-vuotiaasta Joseph Pilateksesta on valokuvia, joissa hän juoksee talvella pelkissä shorteissa New Yorkin kaduilla karaistakseen itseään, sanoo Leena Rouhiainen.

Liike "ylirullaus", kuva: Rita Trötschkes/YLEVaikka Joseph Pilatekseen liittyi kokonainen elämänfilosofia ruokavaliosta kehohoitoon asti, tunnetaan Suomessa lähinnä toiminnalliseen anatomiaan liittyvä Pilates-menetelmä.

- Lattialiikkeistö- ja laitetunteja ei ollut alunperin erikseen kuten nykyään, vaan kullekin asiakkaalle räätälöitiin omat tunnit. Pilates kehitti lattirepertuaarin joogasta vaikutteita saaneena, kertoo Leena Rouhianen.

 

Perusidea on säilynyt, vaikka menetelmä elää koko ajan



Vaikka Pilates kirjasi liikkeistöään (lattiamenetelmän klassista repertuaaria) selityksin ja valokuvin jälkipolville muistiin, muuttaa menetelmä jatkuvasti muotoaan. Ei ole kahta ohjaajaa, jotka opettaisivat Pilatesta aivan samoin.

Perusidea on sentään säilynyt: "hyvin harjoitettu poikittainen vatsalihas tukee selkärankaa ja auttaa syvennettyä hengitystä". "Power house" eli voimapesä sijaitsee lantion, hartioiden ja kylkiluiden välisellä alueella, ja käsittää lantionpohjan lihakset sekä vatsalihaskorsetin.

Ryhtiongelmia syntyy yleensä siitä, että lantio on kallistunut taakse- tai eteenpäin. Silloin ei ole mahdollista käyttää vatasalihaksia oikein.

liikkeen nimi: Joutsen
Liike "joutsen", kuva: Rita Trötschkes/YLE Alkuperäinen liikkeistö oli hyvin vaativaa eikä siihen kuulunut kuin muutamia pienvälineitä kuten keppi, renkaat ja ”fitness circle” sekä isoja laitteita, joiden nimet ovat trapetsipöytä, ihmetuoli, cadillac, iso- ja pikkutynnyri.



- Uuden tutkimustiedon tukemana on ruvettu korostamaan myös lantiopohjan lihasten tärkeyttä, koska katsotaan, että niillä on yhteys hyvää ryhtiä ylläpitäviin syviin selkälihaksiin ja poikittaiseen vatsalihakseen.



Muutamat suomalaiset tanssijat ja fysioterapeutit ovat opiskelleet menetelmää, joka leviää uusien harrastajien pariin.

- Oikeastaan voisi puhua Pilateksen jälkeisestä elämästä, sillä uudet ohjaajat muuttavat menetelmää lisäämällä siihen omia sovelluksiaan ja muita keho- ja mielitekniikoita. 

Poikittaisen vatsalihaksen eli voimapesän aktivointi



Leena Rouhiainen opettaa tunneillaan hyvän olon ja rauhoittumisen kokemista.

liikkeen nimi: Merenneito

Liike "merenneito", kuva: Rita Trötschkes/YLE- Tuntini ovat rauhallisia ja keskittyneitä, sillä haemme tuntumaa kroppaan ja lantionpohjan lihaksiin.


- Käytän kuminauhaa silloin tällöin, vaikka se ei ole alunperin kuulunut pienvälineisiin, kuten ei myöskään suurta suosiota saavuttanut Pilates-pallo.

- "On niin pidentynyt olo", sanovat tunneilla kävijät.

Pilates ei sisällä aerobista kestävyysharjoitusta, sillä pulssia ei erityisesti rasiteta. -Suosittelen, että Pilateksen ohella harrastaa uintia tai sauvakävelyä, ehdottaa Leena.

Miten Pilates vaikuttaa?

- Joskus näkee mainoksia, joissa luvataan, että Pilateksen avulla pääsee monenlaisesta vaivasta kuten selkä- ja hartiakivuista eroon. - Niin helppoa se ei sentään ole, sanoo Leena Rouhiainen. Pilates antaa lähinnä mahdollisuuksia sitkeän harjoittelun seurauksena, mutta mitään täsmällistä ei voida luvata. Jokaisen keho on erilainen, joten lopputulosta on vaikea yleistää.

liikkeen nimi: Saha

Liike "saha", kuva: Rita Trötschkes/YLE

- Uskon vahvasti, että mikä tahansa liikunta parantaa aineenvaihduntaa. Syvähengitys tuottaa enemmän happea, jolloin aineenvaihduntakin paranee. Kun vatsa- ja rintakehäontelon painevaihtelu on voimakasta, saavat sisäelimet hengityksen avulla hierontaa, kuvailee Leena Rouhiainen Pilates-harjoitteita.

Tulokset yksilöllisiä

Verrattuna muihin voimisteluohjelmiin Pilatekseen liittyy sellainen etu, että sen liikkeitä on analysoitu. Pilates-harjoitteiden vaikutuksia on arvioitu mm. luotisuoraan otetuilla valokuvilla.


Silmämääräisesti ryhti parantuu noin 10 Pilates-tunnin jälkeen. Mittausten mukaan myös voimaan ja liikkuvuuteen tulee muutoksia.

- Tunneillani saa selkeitä ohjeita siitä, miten lihakset aktivoidaan tietyssä järjestyksessä, jotta syvähengitystä varmasti tapahtuu. Joitakin vuosia sitten eräs laulaja kertoi oppineensa oikean hengityksen vasta Pilates-tunnilla, kertoo Leena Rouhiainen.


Liikkeen nimi: Hartiasilta

Liikkeen nimi: Ylirullaus

 



  
Linkkejä


Suomen Pilatesyhdistys ry

Joseph Pilateksen kehittämiä laitteita (englanniksi)

 

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Hylätyksi itsensä tuntenut Jari Ahola koki fyysistä kipua, kun näyttelijyys uhkasi jäädä pelkäksi unelmaksi

    Näyttelijän ura oli Jari Aholan elämää suurempi unelma.

    Kun Jari Aholan ahdistava pääsykoepuristus Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle 90-luvun lopussa karahti kiville aivan kalkkiviivoilla, nuori mies menetti toivonsa satojen roolien täyteisestä tulevaisuudesta. Hän harkitsi jopa omien päiviensä päättämistä. Itkuista puhelua äidille seurasi kuitenkin orastaneen uran tärkeimpien mentorien tsemppaukset, joiden voimalla kapinallinen poika ponnisti ensiksi Teatterikorkeakouluun ja lopulta koko kansan rakastamaksi Mauno Pepposeksi Tampereen Työväen teatterin menestysmusikaalissa Vuonna 85.

  • Keskustele tässä peliteollisuudesta!

    Kesäkuun vieraana pelimiljonääri Timo Soininen

    Pelialalla liikkuvat suuret rahat. Viime vuoden suurin uutinen suomalaisessa pelimaailmassa oli Soinisen johtaman Small Giant Gamesin osake-enemmistön myynti 480 miljoonalla eurolla suurelle amerikkalaisyhtiölle, Miten pelialalla menestytään? Entä mikä peli yhdisti aikanaan Timo Soinisen ja toimittaja Juho-Pekka Rantalan?

  • Maahanmuuttajat - uhka vai mahdollisuus?

    Ihmiset kasaantuvat sinne minne pääomatkin.

    Rajanveto parempia elinoloja etsivien siirtolaisten ja turvapaikkaa tarvitsevien pakolaisten välillä hyvinkin vaikeaa. Eläkkeellä oleva suurlähettiläs Matti Kääriäinen ruotii kirjoituksessaan maahanmuuton haasteita ja peräänkuuluttaa avointa keskustelua maahanmuuttopolitiikasta.