Hyppää pääsisältöön

Vanhusten ulkoiluttamisautomaatti

Piikkiöläisessä vanhustentalossa on otettu käyttöön vanhusten ulkoilutusautomaatti. Laite voi ajeluttaa kuutta vanhusta pyörätuoleissaan samanaikaisesti. Asukkaat kutsuivat vuonna 2009 uutta ulkoilutuslaitetta eläkeläisten formularadaksi.

Männikkönyppylällä kiemurtelee 84 metriä pitkä ulkoilutuspolku, jonka pinnan alle on piilotettu vetokoneisto. Vanhuksen pyörätuoli kytketään vetovaunuun ja sitten ajelu ”vuoristoradalla” voi alkaa.

Monia laitoksia on moitittu vanhusten ulkoiluttamisen laiminlyönneistä, sillä henkilöstön määrä niissä on viritetty minimiin.

Piikkiöstä ongelmissa oleville tarjotaan automaatioratkaisua. Kokemuksia laitteen käytöstä on karttunut toistaiseksi vain muutamien päivien ajalta.

Kun puhutaan hoivatyöstä, sana automaatti herättää tässä yhteydessä torjuvia tunteita. Mutta Kotikummun ulkoilureitillä laite näyttää kirvoittavan lähinnä hyväntahtoista naureskelua. Useimmat lähtevät automaattiajelulle, mutta eivät suikaan kaikki.

Hoitokodin henkilöstölle keksintö merkitsee helpotusta arkirutiineihin. Työntekijöitä vapautuu muihin töihin, kertoo Kotikummun johtaja Heli Mäntsälä.

– Laite säästää työtä erittäin paljon, koska talon sisältä saakka voidaan työntää samalla pyörätuolilla automaatille ja hoitajien ei tarvitse siirrellä moneen kertaan erikseen asukkaita. Vetokoneistoon voidaan kytkeä kuusi pyörätuolia kerralla, mutta valvonta sitoo vain kaksi työntekijää.

Keksinnön tekijä löytyy hänkin hoitokodin lähipiiristä. Hän on Kotikummun johtajan aviomies, hoiva-alan yrittäjä Jarmo Mäntsälä.

Hän kertoo, että ulkoilutusautomaatilla saattaa olla menekkiä aina ulkomaita myöten. Mutta tässä vaiheessa keskitytään pilottilaitteiston tuotteistamiseen. Keksijä uskoo, että valmiin automaatin hinta ei nouse kohtuuttoman korkeaksi.

– Puhutaan korkeintaan kymmenistä tuhansista euroista. Mutta uskon, että laite maksaa itsensä takaisin varsin kohtuullisessa ajassa säästyneinä työvoimakustannuksina.

Teksti: YLE Uutiset/Arto Lipponen

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto