Hyppää pääsisältöön

Kasvio, koululaisten kesäurakka

1960-luvulla oppikoululaisten pakollinen kesäläksy oli kerätä kasveja, kuivattaa ne ja koota niistä kasvio. Nyt kasvion kerääminen on taas arkea monelle koululaiselle.

Tietolaatikko

Kasvio eli herbaario on kokoelma kasvinäytteitä.
Digitaalisessa herbaariossa kasvit on valokuvattu tai skannattu tietokoneelle.

Vuonna 1969 koululaisten piti kerätä kasvioonsa 80 kasvia kahden kesän aikana. Vilunkipeliä urakka hieman aiheutti: ahkerat kasvien kerääjät myivät kasveja tai valmiita kasvion sivuja toisille.

Jos kasviota ei halunnut kerätä, pystyi sen korvaamaan tekemällä jonkin toisen luontoon liittyvän työn.

Kasvio jäi pois opetussuunnitelmasta 1960-70-luvun taitteessa, mutta 2000-luvulla siitä on innostuttu uudelleen.

Käytännön kasvien keruun kautta oppilas pääsee kokemaan ja aistimaan luontoa, ja itse kerätyt kasvit jäävät varmasti paremmin mieleen.

Nykykoululaisilla on hihassaan valtti, jota vielä 60-luvulla ei ollut. Jos kasvia ei millään löydy luonnosta, sen voi etsiä internetistä ja tulostaa.

Aika ei kuitenkaan ole muuttanut sitä, että kasvion keruuseen usein osallistuu koko perhe. Samalla oppia saavat myös vanhemmat, ja sisarukset hyötyvät toistensa kasvioista.

Teksti: Susanna Kokkola

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto