Hyppää pääsisältöön

Quentin Tarantino uskoo elokuvaan

Yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja Quentin Tarantino pitää nykyajan elokuvateollisuutta haastavana toimintaympäristönä ja sanoo sen olevan kuin kaksiteräinen miekka.

— Kaikki paine on nykyään ensi-iltaviikonlopun ympärillä, se on masentavaa. Mutta silti juuri se pitää elokuvat elinvoimaisina. Ihmiset välittävät avausviikonlopuista ja ne ovat merkityksellisiä - ihan kuin urheilutapahtumia!

— Esimerkiksi cd-levyjen myynti valuu alas vessanpöntöstä. Myös muut viihdemuodot, joiden luulimme säilyvän ikuisesti, ovat kuolemassa. Elokuvat eivät kuitenkaan ole, Tarantino sanoo YLE Uutisten toimittajalle Antti Karhumäelle antamassaan haastattelussa.

Ohjaaja kävi heinäkuussa 2009 Tukholmassa markkinoimassa uusinta elokuvaansa Kunniattomia paskiaisia, joka on toiseen maailmansotaan sijoittuva sotaelokuva. Tarina muuntelee maailmanhistoriaa, mutta Tarantino ei pidä sitä satuna.

— Mielestäni kyseessä on kuitenkin realistinen tarina, jonka henkilöhahmot muuttavat historian suuntaa. Näin ei tietenkään todellisuudessa tapahtunut, koska hahmoni eivät olleet olemassa, ohjaaja-käsikirjoittaja pohtii.

Vuonna 1963 syntynyttä Tarantinoa pidetään yhtenä vuosituhannen vaihteen merkittävimmistä amerikkalaisista elokuvaohjaajista. Hänen elokuviaan yhdistävät usein aikatasoilla leikkiminen, viittaukset vanhoihin elokuviin ja elokuvagenreihin, pitkät otokset ja dialogit sekä tyylitelty väkivalta.

Tarantinon tunnetuimpia elokuvia ovat mm. Reservoir Dogs, Pulp Fiction, Jackie Brown ja Kill Bill I & II.

Teksti: YLE Uutiset, Mika Marttinen

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto