Hyppää pääsisältöön

Viikinkien aika 2/3

Ohjelmasarjassa Viikinkien aika toimittaja Jorma Kallenautio ja arkkitehti Aaro Söderlund jatkavat Pohjolan varhaishistorian luotaamista.

Artikkelin ensimmäisessä jaksossa tarkastellaan, kuinka Norjan viikingit hankkivat Englannista rikkauksia ryöstelemällä ja perimällä esimerkiksi pakkoveroa ruhtinailta. Viikinkejä asettui asumaan myös Englantiin, jossa he valloittivat kuningaskuntia ja ottivat jopa kuninkuuden itselleen.

Seuraavassa ohjelman osassa käydään läpi Irlannin viikinkiaikaa, jota värittivät monivuotiset sota- ja ryöstelyvaiheet. Ohjelmassa pohditaan Irlannin lisäksi mm. Skotlannin luonnonoloja ja sijainnin hyödyllisyyttä viikinkien kannalta.

Toimittajat vierailivat kolmannessa jaksossa viikinkien muinaiskauppapaikoilla Helgössä ja Birkassa. Millaisia rakennusjäännöksiä Helgöstä on löytynyt? Entäpä millainen oli Birkka, Skandinavian vanhin kaupunki ja kauppapaikka?

Neljännessä osassa käydään läpi Suomen rannikkoalueita ja purjehdusreittejä. Reittejä pitkin eivät tulleet vain ystävälliset vierailijat, vaan myös ryöstelevät viikingit. Hyökkäyksiä varten oli kehitetty vartiomäkijärjestelmiä. Mitä ne olivat ja miten ne toimivat?

Viidennessä audiossa pohditaan, mitä paikannimet kertovat asukkaistaan ja heidän asuinalueistaan Suomessa, Hämeessä ja Karjalassa.

Artikkelin kuudes osa käsittelee Suomen sisämaan kauppaa viikinkiajalla. Kuuntele, miten sisämaan tavarat saatiin mukaan Itämeren kaupaan. Entä millaisia valoja vannottiin kauppapaikalla rauhan säilyttämiseksi?

Seitsemännessä osassa käsitellään Kristinuskon rantautumista pohjoismaihin. Käännytystyössä käytettiin pakotteita, esim. kristityt saivat käydä kauppaa vain kristittyjen kanssa. Miten viikingit suhtautuivat kristinuskoon ja miten he levittivät sanomaa?

Kahdeksannessa audiossa perehdytään viikinkien retkiin Atlannin yli mm. Islantiin ja Grölantiin. Miten Atlantin ylitys oli mahdollista tuona aikana? Millaisia apukeinoja viikingeillä oli?

Toiseksi viimeisessä jaksossa perehdytään Ruotsin kristinuskoon, jossa käännytystyötä johti Pyhä Ansgarius. Hän kastoi Birkassa ensimmäisenä suurena tekonaan kuninkaan neuvonantajan. Tämän johdosta aloitettiin Ruotsin ensimmäisen kirkon rakentaminen. Kuuntele, mitä muuta Ansgarista ja Ruotsin kristinuskosta kerrotaan.

Viimeisessä osassa kerrotaan riimukivistä ja riimukivikirjoituksesta. Riimukivet teksteineen ovat vanhimpia kirjallisia lähteitä, joista saadaan tärkeää tietoa menneisyydestä ja kristinuskon vaikutuksesta.

Teksti: Outi Heinonen

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto