Hyppää pääsisältöön

Ilmari Juutilainen lensi Kannaksen ilmataistelussa 1944

Tapaamme Ilmari Juutilaisen Karjalan kannaksella kesäkuussa 1944, kun puna-armeija oli iskenyt suomalaisten asemiin. Juutilainen kertoo ilmataistelusta, jossa vastassa oli 400 pommikonetta ja hävittäjää.

Tietolaatikko

Eino Ilmari Juutilainen, lentomestari, Mannerheim-ristin ritari, ansiolentäjä
s. 21.2.1914 Lieksa
k. 21.2.1999 Tuusula

Kunnianosoitukset:
Vapaudenmitali 1940
Talvisodan muistomitali msk. 1941
4.luokan Vapaudenristi miekkojen kera (kaksi kertaa) 1941
4.luokan Vapaudenristi tammenlehvien kera 1941
3.luokan Vapaudenristi miekkojen kera 1942
2.luokan Mannerheim-risti (kaksi kertaa) 1942, 1944
3.luokan Vapaudenristi tammenlehvien kera 1944
Jatkosodan muistomitali 1943
Ilmavoimien muistoristi 1943
Saksan 2. luokan rautaristi 1943
Saksan 1. luokan rautaristi 1944
Skohan kiertopalkinto ilmavoimien parhaimmalle ohjaajaoppilaalle 1937
P. M. Oksasen kiertopalkinto maaliinlaskukilpailussa Suur-Merijoella 1938
Hugo Egelundin kunniapalkinto eniten viholliskoneita pudottaneelle suomalaislentäjälle 1944
Harmon-patsas 1994

Ilmari Juutilaisen ura hävittäjälentäjänä on legendaarinen. Suomen ilmavoimien Suur-Merijoen tiedustelulaivueen ohjaajana hän oli kouluttautunut ennen talvisodan syttymistä hävittäjäkurssilla Fokker D.XX1-koneisiin.

Myöhemmin Juutilainen siirtyi ilmavoimien Lentolaivue 24:ään ja Hävittäjälaivue 34:ään, ja lensi Brewster B-239 Buffalo -tyyppisillä tukialushävittäjillä sekä Messerschmitt Bf 109-koneilla.

Ilmari Juutilainen (1914 - 1999) oli kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari.

Talvi- ja jatkosodan aikana lentomestari suoritti 437 sotalentoa.

Teksti: Rita Landström

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto