Hyppää pääsisältöön

Ilmari Juutilainen lensi Kannaksen ilmataistelussa 1944

Julkaistu . Päivitetty

Tapaamme Ilmari Juutilaisen Karjalan kannaksella kesäkuussa 1944, kun puna-armeija oli iskenyt suomalaisten asemiin. Juutilainen kertoo ilmataistelusta, jossa vastassa oli 400 pommikonetta ja hävittäjää.

Tietolaatikko

Eino Ilmari Juutilainen, lentomestari, Mannerheim-ristin ritari, ansiolentäjä
s. 21.2.1914 Lieksa
k. 21.2.1999 Tuusula

Kunnianosoitukset:
Vapaudenmitali 1940
Talvisodan muistomitali msk. 1941
4.luokan Vapaudenristi miekkojen kera (kaksi kertaa) 1941
4.luokan Vapaudenristi tammenlehvien kera 1941
3.luokan Vapaudenristi miekkojen kera 1942
2.luokan Mannerheim-risti (kaksi kertaa) 1942, 1944
3.luokan Vapaudenristi tammenlehvien kera 1944
Jatkosodan muistomitali 1943
Ilmavoimien muistoristi 1943
Saksan 2. luokan rautaristi 1943
Saksan 1. luokan rautaristi 1944
Skohan kiertopalkinto ilmavoimien parhaimmalle ohjaajaoppilaalle 1937
P. M. Oksasen kiertopalkinto maaliinlaskukilpailussa Suur-Merijoella 1938
Hugo Egelundin kunniapalkinto eniten viholliskoneita pudottaneelle suomalaislentäjälle 1944
Harmon-patsas 1994

Ilmari Juutilaisen ura hävittäjälentäjänä on legendaarinen. Suomen ilmavoimien Suur-Merijoen tiedustelulaivueen ohjaajana hän oli kouluttautunut ennen talvisodan syttymistä hävittäjäkurssilla Fokker D.XX1-koneisiin.

Myöhemmin Juutilainen siirtyi ilmavoimien Lentolaivue 24:ään ja Hävittäjälaivue 34:ään, ja lensi Brewster B-239 Buffalo -tyyppisillä tukialushävittäjillä sekä Messerschmitt Bf 109-koneilla.

Ilmari Juutilainen (1914 - 1999) oli kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari.

Talvi- ja jatkosodan aikana lentomestari suoritti 437 sotalentoa.

Teksti: Rita Landström

Katso myös

Kommentit

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Tuija (Tuija Ernamo) ja Immu (Ilmari Saarelainen) tv-sarjassa Sisko ja sen veli (1985).

    Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

    Kommentteja 3
  • Matti Pellonpää ja Kari Väänänen lukevat Nalle Puhia (1991).

    Pellonpään ja Väänäsen Nalle Puh -luenta on modernin ajan radioklassikko

    Matti Pellonpää ja Kari Väänänen puhuivat Puhin eläväksi

    Kun Matti Pellonpää ja Kari Väänänen vuonna 1991 antoivat äänensä Nalle Puhille, muodostui kahden Milnen klassikkokirjan luennasta itsestään klassikko. Tätä lastenohjelmaa aikuisetkin kuuntelivat herkeämättä. Kirjoista ensimmäinen on kuunneltavissa kokonaisuudessaan Areenassa 30.8.2019 asti.

    Kommentteja 8
  • Jean Sibelius (1910-luku)

    Jääkärimarssi kiteytti uljaan aatoksen

    Jääkärimarssin alkutaival on vauhdikas.

    Yksi musiikkihistoriamme helmistä on Jääkärimarssi, jonka symbolinen merkitys itsenäisyyttä tavoitelleiden suomalaisten keskuudessa oli suuri. Heikki Nurmion sanoittamaa ja Jean Sibeliuksen säveltämää, hankalasti marssittavaa kappaletta salakuljetettiin mm. Aino Sibeliuksen turkinhihassa.

Aiheeseen liittyvää

2011

2010

  • Jäähyväiset aseveljille

    Syyskesällä 1944 Suomi aloitti irrottautumisen toisesta maailmansodasta. Kehityksen taitekohdaksi muodostui pääministeri Antti Hackzellin radiopuhe 2. päivä syyskuuta 1944.

    Kommentteja 1

  • Miinanraivausta Suomenlahdella

    Välirauhansopimuksessa vuonna 1944 Suomi velvoitettiin raivaamaan kiireellisesti miinat Suomenlahdesta. Jo tuolloin tiedossa oli, että urakasta tulee haastava.

2009

Relaterade artiklar

2019

2016

  • En soldat läser ett brev sittande i en båt.

    En inhemsk krigsfilm vi inte visste att vi behövde

    Hur hållas vid liv genom ett krig? Hur överleva efteråt?

    Efter sjuttio år är våra krig fortfarande ständigt närvarande. På bio, i böcker, i samtal. När regissören Ari Matikainen tillräckligt många gånger snubblat över detta faktum bestämde han sig för att ta tag i ämnet. Men ur en ny synvinkel.

2010

  • Kvinna med barn evakueras från Karelen, 1944

    Evakuering från Karelen till Östnyland

    Närmare 100 000 evakuerades från Karelen, Salla och Petsamo.

    Under och efter vinterkriget och fortsättningskriget evakuerades närmare 100 000 människor från Karelska näset, Ladoga-Karelen, Salla och Petsamo. Här får vi höra berättelser om människor som stannat i Östnyland efter evakueringen

    Kommentteja 2

2009

  • statsminister Antti Hackzell, general Rudolf Walden, general Erik Heinrichs ja generallöjtnant Oskar Enckell, 1944

    En svår fred 1944

    Vapenstillestånd med tunga villkor för Finland

    I september 1944 slöts vapenstillestånd mellan Finland och Sovjetunionen. Villkoren var mycket tunga.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

Elävä arkisto