Hyppää pääsisältöön

Ilmari Juutilainen lensi Kannaksen ilmataistelussa 1944

Julkaistu . Päivitetty

Tapaamme Ilmari Juutilaisen Karjalan kannaksella kesäkuussa 1944, kun puna-armeija oli iskenyt suomalaisten asemiin. Juutilainen kertoo ilmataistelusta, jossa vastassa oli 400 pommikonetta ja hävittäjää.

Tietolaatikko

Eino Ilmari Juutilainen, lentomestari, Mannerheim-ristin ritari, ansiolentäjä
s. 21.2.1914 Lieksa
k. 21.2.1999 Tuusula

Kunnianosoitukset:
Vapaudenmitali 1940
Talvisodan muistomitali msk. 1941
4.luokan Vapaudenristi miekkojen kera (kaksi kertaa) 1941
4.luokan Vapaudenristi tammenlehvien kera 1941
3.luokan Vapaudenristi miekkojen kera 1942
2.luokan Mannerheim-risti (kaksi kertaa) 1942, 1944
3.luokan Vapaudenristi tammenlehvien kera 1944
Jatkosodan muistomitali 1943
Ilmavoimien muistoristi 1943
Saksan 2. luokan rautaristi 1943
Saksan 1. luokan rautaristi 1944
Skohan kiertopalkinto ilmavoimien parhaimmalle ohjaajaoppilaalle 1937
P. M. Oksasen kiertopalkinto maaliinlaskukilpailussa Suur-Merijoella 1938
Hugo Egelundin kunniapalkinto eniten viholliskoneita pudottaneelle suomalaislentäjälle 1944
Harmon-patsas 1994

Ilmari Juutilaisen ura hävittäjälentäjänä on legendaarinen. Suomen ilmavoimien Suur-Merijoen tiedustelulaivueen ohjaajana hän oli kouluttautunut ennen talvisodan syttymistä hävittäjäkurssilla Fokker D.XX1-koneisiin.

Myöhemmin Juutilainen siirtyi ilmavoimien Lentolaivue 24:ään ja Hävittäjälaivue 34:ään, ja lensi Brewster B-239 Buffalo -tyyppisillä tukialushävittäjillä sekä Messerschmitt Bf 109-koneilla.

Ilmari Juutilainen (1914 - 1999) oli kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari.

Talvi- ja jatkosodan aikana lentomestari suoritti 437 sotalentoa.

Teksti: Rita Landström

Katso myös

Kommentit

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

  • Extra large -ohjelman toimitusharjoittelija Antti Holma 2007

    Luuraileeko Yle-väki baareissa?

    Miten Yleisradion väki kestää jatkuvaa juhlimista?

    Toimitusharjoittelija Antti Holmalla on visainen kysymys selvitettävänään. Miten Yleisradion väki kestää jatkuvaa juhlimista?

  • Uutisgrafiikkaa Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta vuonna 1986.

    Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Suomen uutisissa

    Historian vakavin ydinvoimalaonnettomuus keväällä 1986.

    Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui lauantaina 26. huhtikuuta 1986 Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa lähellä Prypjatin kaupunkia. Ydinvoimalan reaktorin ydin suli ja radioaktiivisia saasteita levisi laajalti Eurooppaan. Radioaktiiviset säteilyarvot kohosivat myös Suomessa, mutta säteilyn syytä ei aluksi tiedetty. Tšernobylin katastrofi oli historian vakavin ydinvoimalaonnettomuus ja näin siitä uutisoitiin Suomessa.

    Kommentteja 11

Aiheeseen liittyvää

2011

2010

  • Jäähyväiset aseveljille

    Syyskesällä 1944 Suomi aloitti irrottautumisen toisesta maailmansodasta. Kehityksen taitekohdaksi muodostui pääministeri Antti Hackzellin radiopuhe 2. päivä syyskuuta 1944.

    Kommentteja 1

  • Miinanraivausta Suomenlahdella

    Välirauhansopimuksessa vuonna 1944 Suomi velvoitettiin raivaamaan kiireellisesti miinat Suomenlahdesta. Jo tuolloin tiedossa oli, että urakasta tulee haastava.

2009

Relaterade artiklar

2019

2016

  • En soldat läser ett brev sittande i en båt.

    En inhemsk krigsfilm vi inte visste att vi behövde

    Hur hållas vid liv genom ett krig? Hur överleva efteråt?

    Efter sjuttio år är våra krig fortfarande ständigt närvarande. På bio, i böcker, i samtal. När regissören Ari Matikainen tillräckligt många gånger snubblat över detta faktum bestämde han sig för att ta tag i ämnet. Men ur en ny synvinkel.

2010

  • Kvinna med barn evakueras från Karelen, 1944

    Evakuering från Karelen till Östnyland

    Närmare 100 000 evakuerades från Karelen, Salla och Petsamo.

    Under och efter vinterkriget och fortsättningskriget evakuerades närmare 100 000 människor från Karelska näset, Ladoga-Karelen, Salla och Petsamo. Här får vi höra berättelser om människor som stannat i Östnyland efter evakueringen

    Kommentteja 2

2009

  • statsminister Antti Hackzell, general Rudolf Walden, general Erik Heinrichs ja generallöjtnant Oskar Enckell, 1944

    En svår fred 1944

    Vapenstillestånd med tunga villkor för Finland

    I september 1944 slöts vapenstillestånd mellan Finland och Sovjetunionen. Villkoren var mycket tunga.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

Elävä arkisto