Hyppää pääsisältöön

Jussi Raittinen: Kekkonen-rock

Julkaistu 29.07.2009 - 18:00. Päivitetty 13.09.2013 - 12:01

Kekkonen hiihtää, Kekkonen kalastaa, Kekkonen juoksee ja Kekkonen matkustaa mutta miten käy Kekkoselta rock´n roll?

Säv. Erik af Venusberg, san. Lauri Kenttä

Kekkonen-rock ilmestyi ensi kerran kirjallisuuslehti Nuoren voiman -liitelevyllä vuonna 1969. Taiteilijat antoivat levyn myös presidentti Kekkoselle.

Seuraavana vuonna se ilmestyi Suomen Talvisodan LP:llä Underground-rock. Vastoin yleistä luuloa laulua ei esitä levyllä Rauli Badding Somerjoki vaan Rauli "Pole" Ojanen. Myöhemmin laulusta ovat esittäneet versionsa mm. M. A. Numminen ja Eppu Normaali.

Artikkelin video on Pikku Kakkosen Iltalauluista, ja esittäjänä on Jussi Raittinen.

Teksti: Paavo Rytsä

Katso myös

Urho Kekkonen - pitkän linjan presidentti

Kommentit

Seksikäs, kaunis ja ennen kaikkea rohkea Kikka

Laulajan ura Ylen ohjelmien ja musiikkiesitysten kautta.

Elävän arkiston koosteessa käydään laulajattaren ura läpi Yleisradion ohjelmien ja musiikkiesitysten kautta.

Kommentteja 1
”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.
Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.
Pirkko Saision Elämänmeno on romaani haaveiden ja todellisuuden yhteentörmäyksestä

Pirkko Saision Elämänmeno kuvasi elämää Kalliossa.

Kirjailija Pirkko Saision esikoisteos Elämänmeno (1975) kuvaa työläisperheen elämää heti sodan jälkeen aina 1970-luvulle asti. Romaanin tapahtumat sijoittuvat paitsi helsinkiläiseen kaupunginosaan Kallioon myös tehdassaleihin ja kerrostalojen asfalttipihoille

2019

Tappion helmiä

Joskus ei jokin lähde lentoon vaan lyö turvalleen betonkiin.

Hommattiin mökille aikoinaan tämmöinen viritys: kaadettiin kaksi- tai kolmimetrinen männynraippa, josta kuorittiin kuori ja oksasteltiin oksat veke. Ja...

Kommentteja 2
Havaintoja, mietteitä ja kysymyksiä. -Eikä siinä viel eikun olikin siinä jo kaikki.

Mitä kautta elämme, niin mm. siitä on kysymys.

Sairaalaan joutumista ei kait ole tapana toivotella erityisesti kenellekään, mutta jos sinne joutuu, kannattaa ottaa ilo irti!

Kommentteja 3

2018

Kekkonen on suomalaisen kirjallisuuden supersankari – Lue ainakin nämä!

Kekkonen seikkailee kirjallisuudessa.

Tarinan mukaan presidentti Urho Kekkosen testamentti alkoi sanoilla ”jos minä joskus kuolen”. Kekkonen kuoli, mutta kirjallisuuden hahmona presidentti on kuolematon. KulttuuriCocktail listasi Kekkos-fiktioita.

Kommentteja 1

2015

Pietarin maan alla syntyi elinvoimainen undergroundkulttuuri

Viisi vuosikymmentä Pietarin undergroundkulttuuria.

Markku Värtön viisiosainen sarja Pietari underground (2006) nostaa esiin kulttuurin, joka syntyi piilossa ja vastalauseena kaikelle sille, mikä Neuvostoliitossa ja Venäjällä on saanut olla näkyvää. Pietarin maan alla kukoisti elinvoimainen undergroundkulttuurien kirjo aina musiikista kirjallisuuteen ja performanssitaiteeseen. Pietarin undergroundiin tutustutaan viiden eri vuosikymmenen näkökulmasta 1950-luvulta 1990-luvulle.

2019

Här är Vegas sommarpratare 2019

Fin mix av högt och lågt, glädje och allvar.

För fjortonde året i rad håller Vegas sommarpratare dig sällskap varje vardag efter midsommaren. Här är årets fyrtio sommarpratare.

Kommentteja 3
Yle svarar: Avsikten i Fritt Fram är aldrig att såra

Satirprogrammet Fritt Fram både retar och roar.

Svenska Yle Faktas ansvariga producent Annika Löfgren svarar på en insändare i HBL (14.2.) angående att Fritt Fram på ett skämtsamt sätt diskuterat Matti Nykänens bortgång.
Lilla O och Molly skeptiska till BUU-klubbens nya audioinnehåll

80-talets barnprogramsprofiler Lilla O och Molly sjunger ut.

BUU-klubbens ljudsatsning omfattar både sagor som podcast och önskemusik i radion. Men vad anser 80-talets barnprogramsprofiler Lilla O och Molly om nymodigheterna?

2018

Filmrecension: Amatörer – smart och skarp Sverigeskildring

Gabriela Pichlers landsbygdsskildring är en fullträff.

Hur ser din hemkommun ut? Hur skulle du vilja att den såg ut? Och vem har rätt att skildra den? Med humor och energi visualiserar Gabriela Pichler två sidor av Sverige.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

Seksikäs, kaunis ja ennen kaikkea rohkea Kikka

Laulajan ura Ylen ohjelmien ja musiikkiesitysten kautta.

Elävän arkiston koosteessa käydään laulajattaren ura läpi Yleisradion ohjelmien ja musiikkiesitysten kautta.

Kommentteja 1
Onko Rauta-aika tuttu? Testaa, tunnistatko Kalevalasta kertovan suursarjan hahmot!

Rauta-aika on katsottavissa Areenassa toistaiseksi.

Suursarja Rauta-aika on kansalliseepoksemme Kalevalan aineksia käyttävä itsenäinen teos. Testaa, tunnetko vuonna 1982 ensiesitetyn sarjan hahmoja!

Kommentteja 3
Sota teki Einar Englundista säveltäjän – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 17. kesäkuuta.

Kesäkuun 17. päivänä syntyneen säveltäjä Einar Engundin (1916–1999) omaelämäkerta Sibeliuksen varjossa voisi olla toiselta nimeltään Sodan varjossa. Katkeran sävyn saaneessa kirjassaan Englund kertoo muiden muistojen ohessa sotilasvuosista, jotka jättivät jälkensä sekä elämään että sävellyksiin.
Kuka kirjoittaa elämäntarinasi?

Elämäntarinamme on sosiaalinen luomus.

Mitkä ovat elämäsi avainkohtaukset, jotka määrittelevät sinua? Ketkä ovat eniten vaikuttaneet elämääsi positiivisesti entä negatiivisesti? Muun muassa näiden kysymysten kautta voi hahmottaa elämäntarinaansa. Mutta mikä on merkityksellistä ja millainen on hyvä tarina? Sen opimme toisiltamme ja yhteisistä tarinoista.

Kommentteja 4
”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.
Kansainvälisen uran luonut pianisti Olli Mustonen on ahkera ja palkittu levyttäjä – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Onnittelemme syntymäpäivänä 7. kesäkuuta!

Kesäkuun 7. päivänä syntynyt Olli Mustonen (s. 1967) on paitsi pianisti, myös säveltäjä ja kapellimestari. Hän kiertää ympäri maailmaa konsertoiden ja hänen laaja levytyskataloginsa sisältää useita palkittuja kokonaisuuksia. Mustosen lepopaikka, koti, sijaitsee maalaismaisemissa Hausjärvellä Erkylän kartanon mailla.
Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia.
Pirkko Saision Elämänmeno on romaani haaveiden ja todellisuuden yhteentörmäyksestä

Pirkko Saision Elämänmeno kuvasi elämää Kalliossa.

Kirjailija Pirkko Saision esikoisteos Elämänmeno (1975) kuvaa työläisperheen elämää heti sodan jälkeen aina 1970-luvulle asti. Romaanin tapahtumat sijoittuvat paitsi helsinkiläiseen kaupunginosaan Kallioon myös tehdassaleihin ja kerrostalojen asfalttipihoille
Lappajärven laiton kansanpato oli kapina byrokratiaa vastaan järven puolesta 1979

Lappajärvellä yritettiin estää järven pinnan lasku.

Lappajärvellä asukkaat perustivat kansanliikkeen puolustaakseen järveään vesivoimayhtiöitä vastaan.

Kommentteja 3
Leijonakuningas Jukka Jalonen

Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.
Säveltäjä Helvi Leiviskä sävelsi ilman muusaa – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 25. toukokuuta.

Säveltäjä Helvi Leiviskä (1902-1982) oli suomalaisten naissäveltäjien uranuurtaja. Papintyttären tie säveltäjäksi ei ollut suora eikä helppo ja sisälsi vaikeita valintoja. Helvi Leiviskä piti kiinni kutsumuksestaan ja sävelsi vaikka öisin ja kofeiinitablettien voimalla.
Kapellimestari Nils-Eric Fougstedtin sohvakalusto maksettiin Munkkiniemen kreivin rahoilla – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 24. toukokuuta.

Toukokuun 24. päivänä syntynyt Nils-Eric Fougstedt (1910–1961) sävelsi kuuluisan Romanssinsa keskellä sodan vuosia. Elokuvamusiikki oli vain pieni osa monipuolisen musiikkimiehen elämäntyötä. Terveysongelmista kärsinyt Fougstedt kuoli vain 50-vuotiaana kesken komean uran.

Kommentteja 2
Viulutaiteilija Heimo Haitto erotettiin pienenä perheestään – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 22. toukokuuta.

Heimo Haiton isä teki sopimuksen Boris Sirpon kanssa: 9-vuotias poika jäisi Viipurin musiikkiopiston johtajan kasvatettavaksi eikä saisi tavata vanhempiaan ennen kuin täyttäisi 18 vuotta. Heimosta tuli kuuluisa viuluvirtuoosi, joka 14-vuotiaana pakeni talvisotaa Amerikkaan ja ajautui lopullisesti eroon perheestään.

Kommentteja 2
"Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

Kommentteja 5