Hyppää pääsisältöön

Kartanokeitoksia Tjusterbyssä

Kartanokeitoksia-sarja (1995) tutustuttaa historiallisesti merkittävään Tjusterbyn kartanoon ja sen historiaan. Kartanon keittiössä puolestaan valmistuu herkullinen menyy.

Tjusternbyn kartano sijaitsee Pernajassa itäisellä Suomenlahdella. Kerrotaan, että siellä olisivat vierailleet kuninkaat Kustaa Vaasa ja Kustaa II Adolf.

Kartanon sijainti on historiallisesti strategisessa paikassa Suuren rantatien eli Kuninkaantien varrella. Turusta Viipuriin kulkevaa tietä matkasivat niin linnanherrat, kuninkaan lähetit kuin sotajoukot ja kauppiaat.

1400-luvulla paikalla lieneekin sijainnut suuri, kivinen puolustusrakennelma. Vanhoista rakennuksista on jäljellä vielä vanhoja kiviholveja.

Nykyinen komea, linnamainen päärakennus on 1800-luvulta ja muistuttaa englantilaista gotiikkaa. Kartanon rakennuttaja oli prokuraattori Richard de la Chapelle.

Tjusterby on Suomen mittakaavassa todellinen suurtila: maata on 1000 hehtaaria ja siitä 300 hehtaaria hyvää viljelysmaata. Ei siis ihme, että tila tuotti miljoona kiloa vehnää vuodessa. Maata viljellään ja kartanoa asutetaan perheosakeyhtiön voimin. Tilaa isännöivät Johanna ja Johan Lindberg kertoivat haastattelussa, että kartanon haltijoina on ollut kuninkaitten uskottuja miehiä ja tila on ollut historiallisten tapahtumien näyttämönä.

Kartanon keittiössä valmistuu herkullinen menu: alkuruoaksi sillikaviaaria ja graavattua naudanfilettä, pääruoaksi hirvipaistia ja jälkiruoaksi vadelmasorbettia.

Teksti: Susanna Kokkola & Sirpa Jegorow

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto