Hyppää pääsisältöön

Viikinkien aika 3/3

Viking strider mot en inuit i ett träsnitt Olaus Magnus Historia om de nordiska folken, som utgavs första gången 1555.
Viikinki ja inuiitti kohtaavat Grönlannissa. Puupiirros Olaus Magnuksen vuonna 1555 ilmestyneestä Pohjoisten kansojen historia -teoksesta. Viking strider mot en inuit i ett träsnitt Olaus Magnus Historia om de nordiska folken, som utgavs första gången 1555. Kuva: /All Over Press viikingit,Grönlanti

Ohjelmasarjassa Viikinkien aika toimittaja Jorma Kallenautio ja arkkitehti Aaro Söderlund tarkastelevat Pohjolan viikinkiaikaa.

Artikkelin ensimmäinen jakso käsittelee Gotlannin kuvakivien historiaa. Vanhimmat kuvakivet ovat 400-luvulta löydettyjä hautakiviä. Myöhemmin kuvakiviä pystytettiin yleisille paikoille esimerkiksi kertomaan ohikulkevasta tiestä. Minkä näköisiä kuvakivet olivat? Millaisesta kivestä ne tehtiin?

Toisessa osassa kerrotaan taru Gotlannin perustamisesta ja asukkaiden karkottamisesta. Kuka tarun mukaan löysi Gotlannin ja ajoi pimeät voimat pois? Miksi joka kolmas mies karkotettiin?

Kolmannessa audiossa perehdytään Pavikenin satamaan ja Gotlannin talonpoikaiskauppaan. Kaupan lisäksi harjoitettiin mm. laivanrakennusta ja käsitöitä. Millainen käsityöläiskulttuuri Gotlannissa oli? Miten Pavikenin satama erosi viikinkiajan muista kauppapaikoista?

Neljännessä ohjelman osassa tutustutaan pohjolan eteläisimpään kaupunkiin, Hedebyhyn ja sen kautta käytävään kansainväliseen kauppaan. Idän kauppa oli keskeisessä asemassa. Sieltä tuotiin mm. meripihkaa, orjia, vahaa, turkiksia, haukkoja, puutavaroita ja mursun luuta.

Viidennessä jaksossa tutustutaan Danevirken puolustusvalliin, jonka tarkoituksena oli estää slaavien, saksien ja frankkien tunkeutumista etelästä päin Tanskaan. Vallijärjestelmää kehitettiin ja vahvistettiin vuosisatojen ajan. Lopulta se käsitti kuusi perättäistä puolustusvallia ja siihen yhdistettiin myös Hedebyn kauppakaupungin puolustusmuuri.

Kuudennessa osassa pohditaan, miksi Suomesta ei viikinkiaikana tullut valtiota. Suomen asutus oli vähäistä ja hajanaista, estikö se valtion muodostumisen? Miten valtion syntymättä jääminen vaikutti esimerkiksi kauppaan ja väestön elinkeinojen luonteeseen?

Seitsemännessä osassa vieraillaan Euran Luistarin kalmistossa ja tarkastellaan silkkimekkoisen soturin hautaa. Mitä esineitä vainajan matkaan laitettiin? Oliko sotilas suomalainen? Näiden lisäksi käsitellään suomalaisten meriretkiä ja Baltian viikinkien sotaretkiä. Mitä todisteita suomalaisten meriretkistä on? Millaista sotakalustoa Baltian viikingeillä oli?

Kaksi viimeistä audiota käsittelevät viikinkien ajan maailmankuvaa ja uskontoa.

Teksti: Outi Heinonen

Lue lisää:

Viikinkien aika 1/3

Ohjelmasarjassa Viikinkien aika toimittaja Jorma Kallenautio ja arkkitehti Aaro Söderlund tarkastelevat viikinkiaikaa 700-luvulta 1000-luvulle.

Lue lisää:

Viikinkien aika 2/3

Ohjelmasarjassa Viikinkien aika toimittaja Jorma Kallenautio ja arkkitehti Aaro Söderlund jatkavat Pohjolan varhaishistorian luotaamista.

Keskustele