Hyppää pääsisältöön

Soile Isokoski – laulajaksi luotu

Maailman huippusopraanoiden eturiviin kuuluva laulajatar Soile Isokoski tunnetaan erityisesti lyyrisenä Mozart- ja Strauss-sopraanona. Tv-dokumentissa seurataan laulajattaren elämää oopperatalojen ja konserttilavojen solistina.

Tietolaatikko

Soile Isokoski (s. 1957, Posio)

Isokoski aloitti levyttämisen 1990-luvulla, levyjä on julkaistu yli 50 kappaletta.

Hänelle on myönnetty Sibelius-mitalit 1995 ja 2007, Suomen Kulttuurirahaston palkinto 2001, Pro Finlandia-mitali 2002 ja Säveltaiteen valtionpalkinto 2005.

Muita palkintoja ja tunnustuksia:
Lappeenrannan laulukilpailun 1. palkinto 1987
BBC:n Singer of the World -laulukilpailun 2. palkinto 1987
Elly Ameling -kilpailun 1. palkinto 1988
Tokion kansainvälisen laulukilpailun 1. palkinto 1990
Nuoren taiteen Suomi-palkinto 1993
Gramophone Editor’s Choice Award –palkinto levytyksestä Richard Strauss: Orchestral Songs, Four Last Songs 2002
Janne-palkinto levytyksestä Richard Strauss: Orchestral Songs, Four Last Songs 2002
Kultalevy levytyksestä Jouluyö, juhlayö Ylioppilaskunnan laulajien kanssa 2006
MIDEM Classical Award 2007 -palkinto levytyksestä Sibelius: Luonnotar Orchestral Songs 2007
BBC Music Magazinen Vuoden levy 2007 -palkinto levytyksestä Sibelius: Luonnotar Orchestral Songs 2007
Kamarilaulajan arvonimi (Österreichische Kammersängerin) 2008

Suomen Kansallisoopperassa La Bohèmen Mimin roolissa vuonna 1987 debytoinut Isokoski on vieraillut kaikissa Euroopan tärkeimmissä oopperataloissa.

New Yorkin Metropolitan-oopperassa hänen ensiesiintymisensä oli vuonna 2002.

Isokosken kuuluisimpia rooleja ovat Cosi fan tutten Fiordiligi ja Don Giovannin Donna Elvira. Herkkävaistoinen laulajatar tunnetaan lumoavan kauniista laulustaan myös Lohengrinin Elsana ja Ruusuritarin Marsalkatarena.

Sibelius-Akatemiasta kanttoriksi valmistuneen Isokosken uran käännekohta oli vuosi 1987, kun hän menestyi Lappeenrannan laulukilpailun lisäksi BBC:n Singer of the World -kilpailussa.

YLEn kulttuuriohjelmien tuottamassa tv-dokumentissa vuonna 2000 seurataan Isokosken elämää oopperatalojen ja konserttilavojen solistina muun muassa Lontoossa, Pariisissa ja Wienissä. Haastateltavina ovat Isokosken pitkäaikaisen pianistin Marita Viitasalon lisäksi mm. manageri Pekka Pohjola, kapellimestarit Zubin Mehta ja Marek Janowski sekä Wienin valtionoopperan johtaja Ioan Holender.

Dokumentissa vieraillaan myös Isokosken lapsuudenmaisemissa Pohjois-Pohjanmaalla Ruukissa ja Lapin tunturimaisemissa Kittilässä. Laulajatar kertoo lapsuudestaan pappisperheen tyttärenä sekä suhteestaan musiikkiin ja Lapin luontoon. "Lapin luonto on iän ja ammatin myötä tullut erityisen tärkeäksi. Luonnon mukaan ja luonnon armoilla eläminen kiehtoo minua”, sanoo Soile Isokoski.

Teksti: Rita Landström

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto