Hyppää pääsisältöön

Kuinka Pohjantähti kääntyy kuunnelmaksi

Radioteatteri alkoi vuonna 2007 tehdä kuunnelmasarjaa Väinö Linnan Pohjantähti-trilogiasta. Kirjailijat Leena Lander ja Hannu Raittila kertovat urakasta.

Täällä Pohjantähden alla kuunnelma Areenassa

Radioteatterin toteuttama 21-osainen Täällä Pohjantähden alla -sarja on kaikkien aikojen ensimmäinen dramatisointi, joka kattaa koko Väinö Linnan Pohjantähti-trilogian alusta loppuun. Vuonna 2009 romaanitrilogian ensimmäisen osan ilmestymisestä tuli kuluneeksi 50 vuotta.
Koko kuunnelmasarja julkaistaan Yle Areenaan 8.5.2017. Jaksot ovat kuunneltavissa palvelussa vuoden ajan.

Väinö Linnan (1920 - 1992) Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogia kuvaa pitkän ja käänteentekevän jakson Suomen historiaa perheen, suvun, yhteisön ja yhteiskunnallisen luokan näkökulmasta. Linna ei kirjoita historiaa, vaan kaunokirjallisuutta, jolla kuitenkin on erittäin vankat linkit todellisuuteen ja vahvat tarttumakohdat suomalaisten tajuntaan ja kokemuspiiriin.
Radioteatterille trilogian ovat dramatisoineet kirjailijat Leena Lander (trilogian ensimmäinen osa), Juha Seppälä (toinen osa) ja Hannu Raittila (kolmas osa). Teoksella on myös kolme ohjaajaa: jaksot 1 - 7 ohjaa Tarja Jakunaho, jaksot 8 - 14 Ari Kallio ja jaksot 15 - 21 Sakari Kirjavainen.

Mammuttimaisen sarjan dramaturgeina on toiminut kolme ammattikirjailijaa. Radiosovitusta on helpottanut Linnan jo romaaniinsa kirjoittama "äänten sinfonia", Leena Lander sanoo.

Lander on aikaisempia sovituksia enemmän korostanut Linnan naisten osuutta. Raittilan mukaan se on ollut myös keino käsitellä suuria asioita intiimimmällä, radioon soveltuvalla tavalla.

Raittilaa on Linnan henkilöistä kiinnostanut eniten Janne Kivivuori, Landeria taas tämän isä Otto. Landerista romaanin jännite jopa ratkaisevasti vähenee Oton kuoleman myötä.

Täällä Pohjantähden alla tulvii tunnettuja, laittamattomia repliikkejä. Raittilan ja Landerin mielestä ne kestävät silti aikaa.

Radioteatterin sovituksen ensimmäinen osa ei kuitenkaan ala tutulla raamatullisella lauseella "alussa oli suo, kuokka ja Jussi".

Täällä Pohjantähden alla

Radioteatterin 21-osainen sarja on kaikkien aikojen ensimmäinen dramatisointi, joka kattaa koko Väinö Linnan Pohjantähti-trilogian alusta loppuun. Linnan teossarja kuvaa suomalaisen yhteiskunnan muutokset aina työväenliikkeen noususta suurlakkoon, sisällissotaan, lapualaisvuosiin kuin talvi -ja...

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto