Hyppää pääsisältöön

Viuluviikari-ilmiö innoitti tv-katsojatkin musiikin maailmaan

Opetusohjelmiemme kirkkaimpia klassikoita on Viuluviikarit musiikkimaassa, missä katsoja sai aitiopaikalta seurata lasten musikaalista kehitystä. Huippusuositun sarjan taustalta löytyi Géza Szilvayn uraauurtava työ musiikkikasvattajana: tv-julkisuus toi näkyväksi metodin, jolla hänen viuluopppilaansa edistyivät ilmiömäisellä vauhdilla.

Viuluviikarit musiikkimaassa -ohjelmaa tehtiin kahdessa vaiheessa, 38 osaa vuonna 1979 ja 16 osaa vuonna 1986. Tämä artikkeli sisältää sarjasta taustatietoa, valikoituja otteita sekä pääsyn katsomaan osat kokonaisuudessaan Areenassa.

Unkarilaissyntyinen musiikkipedagogi Géza Szilvay oli aloittanut viulunsoitonopettajana Itä-Helsingin musiikkiopistossa vuonna 1971. Szilvay noudatti opetuksessaan Zoltán Kodályn periaatteita ja oli yhdessä veljensä Csaban kanssa kehittänyt colourstrings-menetelmän pienille oppilaille.

Muutamassa vuodessa opistosta kuului ”kummia”: ilmeni, että jo hyvin nuoret viulistit etenivät soittotaidossaan poikkeuksellisen nopeasti ja motivoituneesti. Eräs ilmiön huomaajista oli TV1:n musiikkiohjelmien vastaava tuottaja Brita Helenius, ja hän seurasi Szilvayn opetusta usean vuoden ajan.

Vuonna 1979 Helenius esitti Szilvaylle ohjelmaidean. ”Tästä tavasta, miten opetat lapsia, haluaisin tehdä ohjelman, sellaisen ohjelman, joka tulee innoittamaan lapsia Helsingistä Kemijärvelle asti”, Szilvay muistaa Heleniuksen sanoneen.

Aina joku henkilö on asioiden takana, ja Viuluviikarien takana oli Brita Helenius.― Géza Szilvay (2002)

Ohjelmanteko aloitettiin vuonna 1979 ja sitä nauhoitettiin 38 jakson verran. Sarjan pilottijaksossa Szilvay painotti, ettei kyseessä ollut oppikurssi, vaan "mukava, silti vakava johdanto musiikkimaahan". Hän myös korosti musiikkiharrastuksen kasvatuksellista roolia, mahdollisuutta kehittää omaa "sisäistä kuriaan".

Oppilasryhmä oli tiivis ja yhteishenki vahva, sillä oppilaat tapasivat toisiaan liki päivittäin muutenkin. Tv-ohjelman nauhoitukset olivat vain osa yhdessäoloa, eivätkä siten aiheuttaneet erityisiä paineita. Niitä vähensi myös se, että moni oppilaista tuli televisiottomasta perheestä eivätkä he siten itse seuranneet ohjelmaa kotona. Alkuvaiheessa ryhmään kuuluivat mm. Elina Jalas, Linda Lampenius, Maiju Paukkunen, Réka Szilvay, Torda Szilvay, Jan Söderblom ja Marko Ylönen.Kapellimestariopintonsa vastikään aloittanut Sakari Oramo nähdään yhdessä jaksossa: näemme, miten hän ensimmäisen kerran johtaa orkesteria tv-kameran edessä, kumisaappaat jalassa.

Joku joskus huuteli ´Hei viuluviikari’, se ei ollut pilkkaamista vaan se oli pientä kunnioitusta, kun oli ollut tv:ssä.― Jan Söderblom (2002)
Miksi sinä puhut noin huonosti suomea? – Koska minä en ole suomalainen, minä olen musiikkimaasta.― Géza Szilvay vastaa oppilaan kysymykseen (1979)

Oppilaat ovat myöhemmin kiittäneet Szilvayta siitä, että hän onnistui saamaan kaikki yrittämään parhaansa ja siten edistymään niin nopeasti. Hänen opetusotettaan kuvataan helläksi, mutta vaatimukset olivat korkealla. ”Meille tarjoiltiin siellä paljon haasteita”, Jan Söderblom muisteli vuonna 2002 ja totesi sitten aikanaan lopettaneensa lukion kesken siksi, ettei hän kokenut siellä saavansa yhtä paljon haastetta kuin mitä hän musiikissa sai. Orkesteriharjoitukset olivat tunneista kurinalaisimmat.

Ohjelma oli osin käsikirjoitettua. Ennalta sovittujen repliikkien avulla päästiin asioissa eteenpäin. Olennainen osa myös ohjelmien intensiteettiä perustui Géza Szilvayn persoonaan.

Viuluviikarit musiikkimassa -sarja osoittautui nopeasti erittäin suosituksi. Linda Lampenius muisteli myöhemmin kuulleensa, että ohjelman myötä pikkuviulut myytiin suomalaisissa musiikkiliikkeissä vuonna 1979 loppuun.

Ohjelmasarja sai jatkoa vuonna 1986. Nyt teemaksi oli otettu musiikin historia: jaksoja oli kaikkiaan 16 ja niissä jokaisessa esiteltiin jokin musiikin tyylisuunnista. Nyt oppilaina nähtiin edellisten lisäksi mm. Jaakko ja Pekka Kuusisto. Alla olevista kuvakkeista pääset katsomaan kaikki vuonna 1986 lähetetyt ohjelmat.

Ilman sisäistä kuria elämästä ei tule onnellista eikä yhteiskunnasta toimiva.― Géza Szilvay (1979)

Vuonna 2002 valmistuneessa dokumentissa mm. Réka ja Torda Szilvay, Linda Lampenius, Sakari Oramo, Jan Söderblom ja Marko Ylönen palasivat ajassa taaksepäin ja kertoivat, miten he itse muistavat viikariaikansa. Géza Szilvay tavataan työn touhussa: vaikka ikä karttuu, hänellä on aikaa ja kärsivällisyyttä aloittaa uusien oppilaiden kanssa alusta.

Géza Szilvay kehitti metodin veljensä kanssa

Unkarilaissyntyinen Géza Szilvay syntyi vuonna 1943 budapestilaiseen muusikkoperheeseen, ja tottui jo lapsena soittamaan osana perheen esiintyvää viulukvartettia. Musiikkiopintonsa hän suoritti Budapestin konservatoriossa ja musiikkiakatemiassa. Musiikin ohessa hän opiskeli yliopistossa valtio-oppia ja oikeustiedettä, ja valmistui sieltä tohtoriksi vuonna 1970. Seuraavana vuonna hän muutti sellistiveljensä Csaban (s. 1941) kanssa Suomeen ja alkoi opettaa viulunsoittoa Itä-Helsingin musiikkiopistossa.

Veljekset alkoivat kehittää yhdessä pienimmille jousioppilaille suunnattua, Zoltàn Kodalyn pedagogiikkaan pohjaavaa colourstrings-menetelmää. Olennainen osa oppimista oli se, että oppilaat alusta alkaen tottuivat soittamaan yhdessä toistensa kanssa. Opiston oma jousiorkesteri Helsingin juniorijouset aloitti vuonna 1972 ja nousi sittemmin maailmankuuluksi orkesteriksi.

Szilvay toimi opiston rehtorina vuosina 1984–2010. Vuonna 2009 hänelle myönnettiin professorin arvonimi. Szilvayn inovatiivinen elämäntyö pedagogina ja orkesterinjohtajana on maailmalla laajasti tunnustettua.

Lue lisää:

Pekka Kuusisto

Pekka Kuusisto voittaa Sibelius-viulukilvan 1995

Pekka Kuusiston läpimurto musiikkimaailman huipulle tapahtui vuonna 1995, kun hän 19-vuotiaana voitti Kansainvälisen Jean Sibelius -viulukilpailun.

Lue lisää:

Kapellimestari Sakari Oramo katsoo Arto Nyberg -ohjelmassa 2005 otetta itsestään Viuluviikarit musiikkimaassa -ohjelmassa 1979

Oramoa tarvitaan, jotta orkesteri pystyy soittamaan yhtenäisesti

Sakari Oramo aloitti Radion sinfoniaorkesterin seitsemäntenä ylikapellimestarina vuonna 2003. Kun hän lähti jatkokaudelle, Arto Nybergin ohjelmassa nähtiin myös ote Viuluviikareista, jossa 14-vuotias Sakari johtaa määrätietoisin ottein lasten jousiorkesteria.

Lue lisää:

Linda Lampenius tulkitsee Bachia ja Ekiä

Kansallisoopperan ensiviulisti Linda Lampenius soitti vuonna 1996 sujuvasti niin Erkki Liikasen kuin Johann Sebastian Bachin sävellyksiä.

Lue lisää:

Linda Lampenius soittaa viulua valkoisessa mekossa vuonna 2001

Viulujulkkis Linda pääsi Playboyn kanteen ja sai ikioman siiderin

Linda Lampeniuksella on vahva klassisen musiikin koulutus. 1990-luvulla hän siirtyi enemmän viihteelliselle puolelle, ja hänestä tuli kestojulkkis.

Yle Uutiset: Viuluviikarit viettävät nelikymppisiään
Helsingin juniorijouset
Colourstrings

Kommentit
  • Lennart Meren filmiaarre Vesilinnun kansa tutustutti meidät uralilaisiin sukulaisiimme

    Lennart Meren dokumenttielokuva vuodelta 1970

    Lennart Meren kansatieteellinen dokumenttielokuva Vesilinnun kansa esitteli uralilaisten kansojen elämää ja perinteitä vuonna 1970. Elämä kaukana Itämereltä oli eksoottista, mutta Meren tarkka katse löysi sieltä paljon tuttua. Harvinaislaatuista materiaalia sisältävä elokuva esitettiin Suomessa kaksiosaisena tv-dokumenttina vuonna 1974.

  • Hayaayahayayaa! Sielun Veljet oli rock-energiaa kaikille aisteille

    Koosteessa musiikkivideoita, haastatteluita ja konsertteja.

    Elävän arkiston koosteeseen on kerätty Sielun Veljien musiikkivideoita, live-esiintymisiä sekä haastatteluita vuosien varrelta. Bändi ei tyytynyt vain tyydyttämään kuulijoita, Sielun Veljien taide palveli kaikkia kokijan aisteja – hikirauhasia unohtamatta.

  • Matkustajakone Kalevan tuhosta 1940 vaiettiin vuosikymmeniksi

    Tv-ohjelma matkustajakone Kalevan tapauksesta vuodelta 1991.

    Kesäkuun 14. päivänä vuonna 1940 Tallinnan edustalla alas ammutun Aero-lentoyhtiön Kalevan tapauksesta vaiettiin vuosikymmeniksi, kunnes 1980-luvun lopulla asiasta saatiin uutta tietoa. Vuonna 1991 esitetty tv-ohjelma Viimeinen lento Tallinnasta valottaa traagista välirauhan aikana tapahtunutta välikohtausta. Ohjelman on tehnyt Kalevan kapteenin Bo von Willebrandin poika Carl Gustaf Bosson von Willebrand.

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lennart Meren filmiaarre Vesilinnun kansa tutustutti meidät uralilaisiin sukulaisiimme

    Lennart Meren dokumenttielokuva vuodelta 1970

    Lennart Meren kansatieteellinen dokumenttielokuva Vesilinnun kansa esitteli uralilaisten kansojen elämää ja perinteitä vuonna 1970. Elämä kaukana Itämereltä oli eksoottista, mutta Meren tarkka katse löysi sieltä paljon tuttua. Harvinaislaatuista materiaalia sisältävä elokuva esitettiin Suomessa kaksiosaisena tv-dokumenttina vuonna 1974.

  • Sielun Veljet oli rock-energiaa kaikille aisteille

    Koosteessa musiikkivideoita, haastatteluita ja konsertteja.

    Elävän arkiston koosteeseen on kerätty Sielun Veljien musiikkivideoita, live-esiintymisiä sekä haastatteluita vuosien varrelta. Bändi ei tyytynyt vain tyydyttämään kuulijoita, Sielun Veljien taide palveli kaikkia kokijan aisteja – hikirauhasia unohtamatta.

  • Matkustajakone Kalevan tuhosta 1940 vaiettiin vuosikymmeniksi

    Tv-ohjelma matkustajakone Kalevan tapauksesta vuodelta 1991.

    Kesäkuun 14. päivänä vuonna 1940 Tallinnan edustalla alas ammutun Aero-lentoyhtiön Kalevan tapauksesta vaiettiin vuosikymmeniksi, kunnes 1980-luvun lopulla asiasta saatiin uutta tietoa. Vuonna 1991 esitetty tv-ohjelma Viimeinen lento Tallinnasta valottaa traagista välirauhan aikana tapahtunutta välikohtausta. Ohjelman on tehnyt Kalevan kapteenin Bo von Willebrandin poika Carl Gustaf Bosson von Willebrand.

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Lataa aidot pieruäänet vapaaseen käyttöön!

    Ylen äänitehosteita Freesound-palvelussa

    Prööööööt! Pufff! Millä kaikin tavoin pieru voikaan kajahtaa, tussahtaa ja plörähtää. Kuuntele ja lataa pieruja äänitehosteina vapaaseen käyttöön. Yle julkaisee äänitehostekokoelman aarteitaan kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa. Tuoreimpana lisäyksenä ovat paljon toivotut pierut. Pääset kuuntelemaan ja lataamaan pierujen muikean kavalkadin tästä linkistä! .

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Ruusunen ja muita klassikkosatuja Areenassa – tarinoissa mittelevät valon ja pimeyden voimat

    Fiat lux, tulkoon valkeus! Ruususen ja Grimmin satujen taika

    "Fiat lux – tulkoon valkeus!" hyvän haltijan kasvot valaisivat koko tv-ruudun. Vuonna 1982 esitetty televisioteatterin Prinsessa Ruusunen on jättänyt muistiin hehkuvan jäljen. Vielä nytkin silmä sivuuttaa aikansa tv-tekniikan ja näkee taian. Klassikkosaduissa pimeys ja valo, hyvä ja paha hakevat rajojaan voimallisesti. Areenaan kootuissa toivotuissa saduissa nähdään Ruusunen mm. Susanna Haaviston ja Karvakuonon hahmossa, piirrettynä sekä Sinikka Sokan vivahteikkaasti kertomana. Sokan tarinoimina eläväksi tulevat myös monet muut Grimmin sadut.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Suuri kaniinisuunnitelma – eli miten Venezuelan vallankumous muuttui ensin farssiksi, sitten tragediaksi

    Venezuelan bolivariaanien vallankumous on tuhonnut maan.

    Venezuela on ristiriitaisuuksien maa. Presidentti Hugo Chavez loi maahan köyhyyden kultin, jossa oli rumaa oli olla rikas. Samalla Chavezin lähipiiri varasti suunnattomat määrät valtion öljytuloja itselleen. Nyt maata on johtanut jo viisi vuotta Nicolas Maduro, entinen bussinkuljettaja. Terveydenhuolto on romahtanut, ihmiset näkevät nälkää, öljyntuotanto hiipuu. Presidentti on tarjonnut ratkaisuksi muun muassa kaniinien kasvatusta.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle. Kerro oma kevätkappale-ehdotuksesi!

  • Suomalainen lapsenlikka tapasi 1960-luvun popjulkkikset

    Au pair Hilkka Ikonen raportoi svengaavasta Lontoosta.

    Hilkka Ikonen (os. Kantelinen) työskenteli au pairina 1960-luvun "svengaavassa Lontoossa". Lastenhoidon ohessa hän toimi mm. Iskelmä-lehden ja Yleisradion pop-kirjeenvaihtajana haastatellen monia aikakauden tähtiä kuten The Beatlesia, Rolling Stonesia, Manfred Mannia ja Cliff Richardia. Radiohaastatteluja vuosilta 1964–1965 on säilynyt alun kolmattakymmentä.

  • YYA-sopimus oli Suomelle välttämättömyys, josta tuli hyve

    YYA-sopimus oli ystävyyttä, yhteistoimintaa ja avunantoa

    Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja avunannosta syntyi aikana, jolloin pienen maan oli tarkoituksenmukaista tehdä liitto suuren naapurinsa kanssa rauhanomaisten olojen takaamiseksi. Sopimus hyödytti Suomea myös taloudellisesti ja se lisäsi vähintäänkin välillisesti suomalaisten tietämystä itänaapurista. Mutta aikaa myöten siitä tuli ulko- ja sisäpoliittinen rasite, kun välttämättömyydestä tehtiin hyve.

  • Pääsiäisruokia à la Patakakkonen ja Makupalat

    Suosikkiohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäismenuita.

    Suosituissa ruoka-ohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäiskokkailuja. Perinteisen lampaan ja pashan lisäksi on tuunattu marenkijoutsenia Vanamon ja Kolmosen opeilla, tutustuttu ortodoksikarjalaisten paastonajan ruokiin ja valmistettu pippurista porohöystöä Makupalojen opein.