Hyppää pääsisältöön

Täällä Pohjantähden alla — valitut palat

Julkaistu . Päivitetty

Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla -trilogiasta tuli 1960-luvulla suomalaisuuden suuri tarina. Veikko Sinisalo, Harri Hyttinen ja kirjailija itse esittävät otteita suurromaanista.

Linnan teossarja kuvaa suomalaisen yhteiskunnan rajuja muutoksia hämäläisen pikkukylän näkökulmasta (tärkeimpänä esikuvana Linnan kotipitäjä Urjala). Se ulottuu ajallisesti vuodesta 1884 vuoteen 1954.

Kirjan raameihin mahtuvat niin työväenliikkeen nousu, suurlakko, sisällissota, lapualaisvuodet kuin talvi -ja jatkosota.

Sarjan ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1959 ja viimeinen vuonna 1962. Teoksen keskiössä ovat Jussi Koskelan ja Otto Kivivuoren torppariperheiden vaiheet.

Perheet liittyvät toisiinsa Akseli Koskelan ja Elina Kivivuoren avioliiton kautta. Elinan veljestä Jannesta tulee sosialidemokraattinen poliitikko ja kansanedustaja.

Romaanin muita henkilöitä ovat mm. Töyryn isännän katkeroittama Anton Laurila, yksinkertainen Leppäsen Preeti, idealistisena työväenaatteen miehenä tunnettu räätäli Halme, autonkuljettaja Lauri Kivioja ja tämän isä, hevoskauppias ja viinatrokari Vikki.


Tietolaatikko

Täällä Pohjantähden alla -sarjan kahdesta ensimmäisestä osasta tehty elokuva valmistui vuonna 1968. Kolmanteen osaan perustuva filmi Akseli ja Elina sai ensi-iltansa vuonna 1970. Timo Koivusalo teki romaanisarjasta kaksiosaisen filmatisoinnin vuosina 2009-2010.
Ritva Holmberg on tehnyt vuonna 2002 Täällä Pohjantähden alla -trilogiaan pohjautuvan sovituksen Pentinkulman naiset.
Radioteatterin 21-osaisen kuunnelmasovituksen ensi-ilta on 9.8.2009.

Katso myös

  • Sormi ja kello havainnollistavat siirtymistä kesäaikaan vuonna 1981.

    Suomessa kesäaika otettiin käyttöön keväällä 1981

    "Aikaa kello kahden ja kolmen välillä ei ensi yönä ole."

    "Aikaa kello kahden ja kolmen välillä ei ensi yönä ole", informoi uutisjuttu tuolloin. Kesäajan uskottiin säästävän ennen kaikkea energiaa. Syksyllä, palatessa jälleen talviaikaan, liikennöiviä pikajunia seisotettiin tunnin ajan asemilla tyhjän panttina aikataulusyihin vedoten.

    Kommentteja 25
  • Poliopotilas kävelee tuen avulla (1955).

    Poliopotilaiden kuntoutusta vuonna 1955

    Aktiivinen liikunta oli polion tärkein hoitomuoto.

    Invaliidisäätiön kuntoutuslaitoksessa esiteltiin 1950-luvulla lääkärille päivittäin uusia potilaita. Sotainvalidien lisäksi sairaalassa hoidettiin poliopotilaita. Joukossa oli kieroselkäisiä, kampurajalkoja ja polion jälkitiloista kärsiviä potilaita. Filmiä kuvattaessa poliorokote oli vasta kehitteillä.

  • Albert Järvinen vinguttaa stratocasteria Tampereen Tullikamarilla keväällä 1989, takakenossa.

    Albert Järvinen Band

    Hurriganes-kitaristi teki 1980-luvun lopussa comebackia.

    Legendaarinen Hurriganes-kitaristi teki 1980-luvun lopussa comebackia Albert Järvinen Bandin kera. Stratocaster soi Tampereen Tullikamarilla keväällä 1989.

    Kommentteja 4

Aiheeseen liittyvää

2009

  • Marjatta Hovi (Maija Junno) ja tyttärensä Ella (Milja Siljamäki) suojautuvat pommilta (2003).

    Kirje isältä kertoi evakkoperheestä uuden edessä

    Heidi Köngäksen kiitetty ohjaus vuodelta 2003.

    Kolmiosaisen, vuonna 2003 valmistuneen draaman keskiössä on teräväkielinen Anni Suokas, joka joutuu kesällä 1944 sodan jaloista evakkoon neljän lapsensa, lehmän ja anopin kanssa. Vastaanotto uudella paikkakunnalla ei ole lämmin. Kiitetyn draaman ovat käsikirjoittaneet Eve ja Laila Hietamies ja sen on ohjannut Heidi Köngäs.

  • Kuva elokuvasta Sotaerakko

    Sotaerakko

    Elokuva Sotaerakko pohjautuu tositapahtumiin

    Rauni Mollbergin ohjaama tv-elokuva Sotaerakko perustuu talvisodan aikaisiin tositapahtumiin. Itärajan pinnassa asuvaa väestöä evakuoidaan vauhdilla, mutta lähtökäsky ei tavoita kaikkia.

    Kommentteja 1
  • Kirsi-Kaisa Sinisalo näyttelee Koskelan naisia.

    Alussa oli suo, kuokka ja Jussi, mutta Pentinkulmalla oli myös vahvoja naisia

    Pentinkulmalla on myös vahvoja naisia.

    Alussa oli suo, kuokka ja Jussi, mutta Pentinkulmalla oli myös vahvoja ja värikkäitä naisia. Väinö Linnan teoksiin pohjautuva "Pentinkulman naiset" on väkevä ja herkkä yhden naisen teatteriesitys. Näyttelijä Kirsi-Kaisa Sinisalo esittää näytelmän kaikkia henkilöitä.

2008

  • Vasemmalla Asko Sarkola, joka esittää Mannerheimiä. Takana keskellä Oiva Lohtander, joka esittää Walldenia. Äärimmäisenä oikealla on Robert Enckell, joka esittää eversti-luutnantti Josef Veltjenssiä.

    Valtapeliä elokuussa 1940 ja kuhinaa Saksan suuntaan

    Veijo Meren käsikirjoittama elokuva Suomen lähihistoriasta.

    Kuka johti Suomea syksyllä 1940? Kuka antoi luvan siihen, että saksalaiset sotilaat ilmestyivät Suomen maaperälle? Mikä oli Mannerheimin rooli? Eikö presidentti Kallio tiennyt asiasta mitään? Veijo Meren käsikirjoittama tv-elokuva ”Valtapeliä elokuussa 1940” käy läpi maan lähihistorian tärkeitä tapahtumia.