Hyppää pääsisältöön

Kasakka Klimenko

Viktor Klimenko oli 1970-luvulla kansainvälisesti menestyneimpiä iskelmälaulajiamme. Hänen kasakkaimagonsa tehosi erityisesti saksalaisiin.

Tietolaatikko

Katjusha. Säv. Matvei Blanter, san. Mihail Isakovski. Viktor Klimenko levytti laulun venäjäksi vuonna 1972. Ensimmäisen suomenkielisen levytyksen teki Vieno Kekkonen vuonna 1958.
Volgan lautturien laulu (Ej uhnjem). Viktor Klimenko levytti laulun venäjäksi vuonna 1970. Ensimmäisen suomenkielisen levytyksen teki Jean Theslöf vuonna 1926.
Stenka Razin. Säv. ja san. trad. Viktor Klimenko levytti kappaleen venäjäksi 1970. Annikki Tähti levytti laulun suomenkielisen version vuonna 1961.
Lasi votkaa (Rjumku votki). Säv. ja san. trad. Viktor Klimenko levytti laulun suomeksi vuonna 1969. Laulu kuultiin vuonna 1969 elokuvassa Vodkaa, komisario Palmu.
Kalinka. Säv. ja san. trad. Viktor Klimenko levytti laulun venäjäksi vuonna 1973. Puna-armeijan kuoro levytti sen Suomessa vuonna 1945. Ensimmäiset suomenkieliset levytykset tekivät Tuula-Anneli Rantanen ja Tuula Ikäheimo vuonna 1960.
Heinäkuussa 1971 lähetetty Kasakka-ohjelma voitti TV-viihdeohjelmien festivaaleilla Knokkessa, Belgiassa toisen "Hopeatiira" -palkinnon vuonna 1971.
Luonasi oon, kun ilta ennättää. Säv. Viktor Klimenko & Aleksander Klimenko, san. Pertti Reponen. Kappale sijoittui kolmanneksi Suomen euroviisukarsintojen finaalissa vuonna 1977.

Kasakkasuvun jälkeläinen Viktor Klimenko (s. 1942) nousi esiin laulajana jo 1960-luvun alussa. Hän edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1965 sävelmällä Aurinko laskee länteen.

Suomen euroviisukappale ei vielä vedonnut eurooppalaiseen yleisöön, mutta 1960-luvun lopussa Klimenkosta tuli venäläisten laulujen menestyksekäs tulkitsija. Saksassa Ivan Rebroff oli kahminut kultaa samalla saralla, ja Klimenkollekin löytyi sieltä esiintymismahdollisuuksia.

Vuonna 1973 tehdyssä haastattelussa hän ei kuitenkaan haihattele liikoja. "Manageri haluaisi, että mä muuttaisin Saksaan, mutta mulla ei ole varaa siihen." Varsinainen leipä oli kuitenkin kotimaassa.

Vuoden 1977 viisukarsinnassa Klimenko yhdisteli venäläistä musiikkiperinnettä uusiin elementtteihin: kasakkalaulua maustettiin suomalaisella kulkuriromantiikalla ja kanteleensoitolla.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto