Hyppää pääsisältöön

Yhteinen sävel -bonuksia: Elämää juoksuhaudoissa

Sota-aikana rintamalinjan kummallakin puolen laulettiin ja kuunneltiin samoja mollisävelmiä. Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan venäläisvalssien tahdissa. Elävä arkisto tarjoaa lisämateriaalia Yhteinen sävel -dokumenttisarjaan.

Toisen maailmansodan aikana kaivattiin lauluja, jotka kertoivat kaipuusta kotiin ja rakkaiden luo.

Propagandalaulut, kuten Silmien välliin ryssää, eivät koskaan saavuttaneet laajaa suosiota rintamamiesten keskuudessa. Kaihoisat slaavilaismelodiat sen sijaan olivat käypää valuuttaa.

Viihdytyskiertueita järjestellyt George de Godzinsky joutuikin säveltämään oman Äänisen aallot -valssinsa, kun kenraaliluutnantti Airovalitti miehistön suosimista "tsaarin soittokuntavalsseista".

Raskaan sodan päättyminen oli helpotus, mutta sodan seurauksista kärsittiin vielä pitkään. 1940-lukua ja 50-luvun alkua leimasivat pula, säännöstely, siirtoväen asuttaminen ja sotakorvaukset.

Monia myös huolestutti, mitä Neuvostoliiton taholta olisi tulevaisuudessa odotettavissa. Suuri naapuri opittiin kuitenkin näkemään realiteettina, jonka kanssa oli opeteltava elämään.

Veteraanien myöhemmissä tapaamisissa huomattiin, että musiikin kautta oli syntynyt yhteys poliittisten rajojen yli. Juhlissa ei ollut ongelmia löytää yhteisiä sävelmiä: toiset lauloivat venäjäksi, toiset suomeksi ja tunnelma oli sanoin kuvaamaton.

Teksti: Kinocompany & Elävä arkisto/Jukka Lindfors

Tämän artikkelin leikkeet ovat oheismateriaalia YLE Teeman syksyllä 2009 esittämään Yhteinen sävel -dokumenttisarjaan, joka kertoi Suomen ja Neuvostoliiton rinnakkaiselon kepeydestä ja kipeydestä kevyen musiikin keinoin.

Tietolaatikko

Elämää juoksuhaudoissa. Säv. tuntematon, suom. san. Usko Hurmerinta.
Silmien välliin. San. Palle, sov. A. Salo. Es. Korsukuoro ja Columbia-orkesteri.
Vartiossa. Säv. Lassi Utsjoki, sov. Georg de Godzinsky, san. Elli Tuomisto.
Äänisen aallot. Säv. ja sov. George de Godzinsky, san. Kerttu Mustonen.
Punaiset lehdet. Säv. Pentti Viherluoto, sov. Toivo Kärki, san. Aimo Viherluoto. Es. A. Aimo ja Sointu-orkesteri 1945. Kappaleen tunnetuin versio on Olavi Virran levytys vuodelta 1962.
Hiljaa soivat balalaikat. Säv. Toivo Kärki, san. Usko Kemppi. Henry Theel levytti kappaleen vuonna 1945.
Alla venäläisen kuun (Underneath the Russian Moon). Säv. Gusman Meyer, sov. Toivo Kärki, san. Frank Samuels – James Kendis, suom. san. Matti Jurva. Ensimmäisen suomenkielisen version levytti Matti Jurva vuonna 1929.
Evakkoreki. Säv. ja san. Erkki Liikanen. Erkki Liikanen levytti kappaleen vuonna 1975. Esitys kuvattu Gloria-teatterissa.
Siks´ oon mä suruinen. Säv. ja sov. Toivo Kärki, san. Kerttu Mustonen. Es. Olavi Virta ja Isku-orkesteri (joht. Harry Bergström) 1944.
Rakastan sinua, elämä (Ja ljublu tebja zhizn). Säv. Eduard Kolmanovskij – K. Vanshenki, suom. san. Pauli Salonen. Kauko Käyhkö levytti kappaleen vuonna 1963.

Kuusiosaisessa Yhteinen sävel -dokumenttisarjassa kuljetaan musiikin ja laulujen matkassa historiaa aina sotaa edeltävistä vuosista Neuvostoliiton hajoamiseen. Matkan varrella piirtyy kuva suomalaisuudesta sekä naapuruudesta, josta emme aiemmin ole tohtineet puhua. Musiikin kautta syntyy myös ajan kuva niin naapuristamme Neuvostoliitosta kuin kotoisesta Suomestamme.
Yhteinen sävel -sarjan ohjasi Ari Matikainen ja tuotti Kinocompany Oy. Sarjaan liittyivät levy, musavideo, konsertti ja nettisivut.

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmenteja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi. Vuonna 2018 Jukka Jalonen palasi valmentamaan Leijonia.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto