Hyppää pääsisältöön

Yhteinen sävel -bonuksia: Elämää juoksuhaudoissa

Sota-aikana rintamalinjan kummallakin puolen laulettiin ja kuunneltiin samoja mollisävelmiä. Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan venäläisvalssien tahdissa. Elävä arkisto tarjoaa lisämateriaalia Yhteinen sävel -dokumenttisarjaan.

Toisen maailmansodan aikana kaivattiin lauluja, jotka kertoivat kaipuusta kotiin ja rakkaiden luo.

Propagandalaulut, kuten Silmien välliin ryssää, eivät koskaan saavuttaneet laajaa suosiota rintamamiesten keskuudessa. Kaihoisat slaavilaismelodiat sen sijaan olivat käypää valuuttaa.

Viihdytyskiertueita järjestellyt George de Godzinsky joutuikin säveltämään oman Äänisen aallot -valssinsa, kun kenraaliluutnantti Airovalitti miehistön suosimista "tsaarin soittokuntavalsseista".

Raskaan sodan päättyminen oli helpotus, mutta sodan seurauksista kärsittiin vielä pitkään. 1940-lukua ja 50-luvun alkua leimasivat pula, säännöstely, siirtoväen asuttaminen ja sotakorvaukset.

Monia myös huolestutti, mitä Neuvostoliiton taholta olisi tulevaisuudessa odotettavissa. Suuri naapuri opittiin kuitenkin näkemään realiteettina, jonka kanssa oli opeteltava elämään.

Veteraanien myöhemmissä tapaamisissa huomattiin, että musiikin kautta oli syntynyt yhteys poliittisten rajojen yli. Juhlissa ei ollut ongelmia löytää yhteisiä sävelmiä: toiset lauloivat venäjäksi, toiset suomeksi ja tunnelma oli sanoin kuvaamaton.

Teksti: Kinocompany & Elävä arkisto/Jukka Lindfors

Tämän artikkelin leikkeet ovat oheismateriaalia YLE Teeman syksyllä 2009 esittämään Yhteinen sävel -dokumenttisarjaan, joka kertoi Suomen ja Neuvostoliiton rinnakkaiselon kepeydestä ja kipeydestä kevyen musiikin keinoin.

Tietolaatikko

Elämää juoksuhaudoissa. Säv. tuntematon, suom. san. Usko Hurmerinta.
Silmien välliin. San. Palle, sov. A. Salo. Es. Korsukuoro ja Columbia-orkesteri.
Vartiossa. Säv. Lassi Utsjoki, sov. Georg de Godzinsky, san. Elli Tuomisto.
Äänisen aallot. Säv. ja sov. George de Godzinsky, san. Kerttu Mustonen.
Punaiset lehdet. Säv. Pentti Viherluoto, sov. Toivo Kärki, san. Aimo Viherluoto. Es. A. Aimo ja Sointu-orkesteri 1945. Kappaleen tunnetuin versio on Olavi Virran levytys vuodelta 1962.
Hiljaa soivat balalaikat. Säv. Toivo Kärki, san. Usko Kemppi. Henry Theel levytti kappaleen vuonna 1945.
Alla venäläisen kuun (Underneath the Russian Moon). Säv. Gusman Meyer, sov. Toivo Kärki, san. Frank Samuels – James Kendis, suom. san. Matti Jurva. Ensimmäisen suomenkielisen version levytti Matti Jurva vuonna 1929.
Evakkoreki. Säv. ja san. Erkki Liikanen. Erkki Liikanen levytti kappaleen vuonna 1975. Esitys kuvattu Gloria-teatterissa.
Siks´ oon mä suruinen. Säv. ja sov. Toivo Kärki, san. Kerttu Mustonen. Es. Olavi Virta ja Isku-orkesteri (joht. Harry Bergström) 1944.
Rakastan sinua, elämä (Ja ljublu tebja zhizn). Säv. Eduard Kolmanovskij – K. Vanshenki, suom. san. Pauli Salonen. Kauko Käyhkö levytti kappaleen vuonna 1963.

Kuusiosaisessa Yhteinen sävel -dokumenttisarjassa kuljetaan musiikin ja laulujen matkassa historiaa aina sotaa edeltävistä vuosista Neuvostoliiton hajoamiseen. Matkan varrella piirtyy kuva suomalaisuudesta sekä naapuruudesta, josta emme aiemmin ole tohtineet puhua. Musiikin kautta syntyy myös ajan kuva niin naapuristamme Neuvostoliitosta kuin kotoisesta Suomestamme.
Yhteinen sävel -sarjan ohjasi Ari Matikainen ja tuotti Kinocompany Oy. Sarjaan liittyivät levy, musavideo, konsertti ja nettisivut.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

  • Niklas Herlinin Uusi Suomi

    Niklas Herlin ja Uusi Suomi verkkolehti Arto Nybergissä 2007

    Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

  • John Lennonin elämä ja vain elämä

    Rockstopin erikoisjakso 1988 ja Lennonin haastattelu 1965.

    Marraskuussa vuonna 1988 lähetetty Rockstopin erikoisjakso omistettiin kokonaisuudessaan John Lennonille (1940–1980). Artikkelista löytyy myös Lennonin haastattelu vuodelta 1965.

  • Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi

    Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia

    Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.

  • Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville

    Scifi-kuunnelmia tieteiskirjallisuuden harrastajille

    Gaialla vaeltavien valjunkaisten iloksi on radiodraaman arkistoista louhittu esiin Philip K. Dickin, Mark Twainin, Stanislaw Lemin, William Gibsonin ja Arthur C. Clarkin teoksiin pohjautuvia kuunnelmia. Suuntaamme katseen ulkoplaneetoille ja niiden elämään, maapallon tulevaisuuteen ja rinnakkaistodellisuuksiin. "Olen ylpeä kun olen robotti.

  • Kokki Kolmosen lihakirves heilui Riistakakkosessa

    Vuosittainen ohjelma keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen isännöimä erikoisohjelma Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin ja niiden esittelyyn. Ohjelmissa kerrottiin Suomen saaliseläimistä ja valistettiin kansaa riistan taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen. Riistakakkosta esitettiin aikoinaan jakso vuodessa, alkusyksyisin TV2:ssa. Nyt Teeman Elävässä arkistossa uusitaan vuosien 1981 ja -82 ohjelmat.

  • Tom Petty ja superbändin synnyttämät anekdootit

    Tom Pettyn haastattelu vuonna 1989 täyttyi tarinoista.

    Yhdysvaltalainen rockmuusikko Tom Petty (1950–2017) teki Heartbreakers-yhtyeensä kanssa läpimurron 1980-luvun taitteessa. Vuosikymmenen lopulla Petty oli myös olennainen osa Travelling Willburys -superyhtyettä, jossa hänen lisäkseen soittivat Bob Dylan, Jeff Lynne, Roy Orbison ja George Harrison. Rockstopin Heli Nevakare oli ryhmineen paikalla Amsterdamin Music & Media -konferenssissa 1989, jossa Petty nauratti toimittajayleisöä tarinoillaan.

  • Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

    Groovymeisseli-ohjelmaa tehtiin vuosia -96 ja -97

    "Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä.

  • Sielukas Aki Sirkesalo

    Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.

    Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.

  • Autopankeista povattiin näppärää ratkaisua pankkiasiointiin

    Suomeen avattiin ensimmäiset autopankit 1960-luvulla.

    Suomeen avattiin ensimmäiset autopankit 1960-luvulla. Uutisfilmeissä esiteltiin autopankin kätevyyttä – asiakas saattoi hurauttaa suoraan tiskille ja hoitaa pankkiasiat nousematta autosta. Parkkipaikan etsimisen vaivakin säästyi.