Hyppää pääsisältöön

Yhteinen sävel -bonuksia: Mä mistä löytäisin sen laulun

1980-luku oli virallisen naapuriystävyyden aikaa. Vauhdikkaan idänkaupan ja matkailun ohessa myös kulttuurikauppa oli kahdeksankymmenluvulla vilkasta. Elävä arkisto tarjoaa lisämateriaalia Yhteinen sävel -dokumenttisarjaan.

Neuvostoliitossa astui 1980-luvulla julkisuuteen iskelmäsäveltäjien uusi polvi. Heidän tuotantonsa sai Suomessa huomiota Ylen Säveliä Neuvostoliitosta -ohjelman kautta.

Suomalaiset solistit osallistuivat 80-luvulla isoille festivaaleille ja pääsivät hankkimaan kokemuksia esiintymisestä isojen orkestereiden kanssa, suurilla estradeilla, suurille yleisöille.

Iskelmän tuottajat ja tekijät kävivät myös ahkerasti biisinhakumatkoilla. Tarjonta itänaapurissa oli runsasta, sekalaista ja usein puuduttavaa.

Sitkeä työ palkittiin, ja tusinakappaleiden seasta löytyi todellisia helmiä – kappaleita, jotka iskeytyivät suomalaisiin sydämiin.

Materiaalia kuljetettiin kuriiripostilla, lomailijoiden matkalaukuissa ja välikäsien kautta Suomeen musiikintekijöidemme työstettäviksi.

Teksti: Kinocompany & Elävä arkisto/Jukka Lindfors

Tämän artikkelin leikkeet ovat oheismateriaalia YLE Teeman syksyllä 2009 esittämään Yhteinen sävel -dokumenttisarjaan, joka kertoi Suomen ja Neuvostoliiton rinnakkaiselon kepeydestä ja kipeydestä kevyen musiikin keinoin.

Tietolaatikko

Mä mistä löytäisin sen laulun (A gde mne vzjat takuju pesnju). Säv. Grigori Ponomarenko, san. M. Agashina, suom. san. Eira Stenberg. Koiton laulu teki laulun ensimmäisen suomenkielisen levytyksen vuonna 1973. Merja Rantamäki levytti sen Pauli Salosen käännöksenä vuonna 1976.
Huopikkaat (Mne bez valenok beda). Säv. Grigori Ponomarenko, san. V. Djunin, suom. san. Anja Tyrväinen.
Harlekiino (Arlekino). Säv. Emil Dimitrov, san. Boris Barkas, suom. san. Jussi Tuominen. Vera Telenius levytti kappaleen vuonna 1979.
Miljoona ruusua (Million roz). Säv. Raimonds Pauls, san. Andrei Voznesenski, suom. san. Vera Telenius. Vera Telenius levytti laulun vuonna 1984.
Ilman minua (Bez menja). Säv. Raimonds Pauls, sov. Esa Nieminen, san. Ilja Reznik, suom. san. Juha Vainio. Paula Koivuniemi levytti laulun vuonna 1986. Esitys on taltioitu Tampere-talossa.
Ystävän laulu (Pesnja o druge). Säv. ja san. Vladimir Vysotski, suom. san. Juha Vainio. Arja Saijonmaa levytti kappaleen vuonna 1983. Esityksessä orkesteria johtaa Jaakko Salo.
Valhe ja totuus (Ballada o pravde i lozhi). Säv. ja san. Vladimir Vysotski, suom. san. Turkka Mali. Mika ja Turkka Mali levyttivät laulun vuonna 1988.
Laivat (Parohody). Säv. Igor Nikolajev, sov. Esa Pulliainen, san. Mihail Tanitsh, suom. san. Irma Arvola. Agents levytti kappaleen vuonna 1999. Tapani Kansa ja Rauli Somerjoki levyttivät sen vuonna 1985.
Oi kuu, oi kuu (Luna luna). Säv. Vladimir Matetski, san. Mihail Shabrov, suom. san. Turkka Mali. Rainer Friman levytti laulun vuonna 1987. Esitys on taltioitu Musiikki & Media -tapahtuman päätöskonsertissa hotelli Rosendahlissa Tampereella.

Kuusiosaisessa Yhteinen sävel -dokumenttisarjassa kuljetaan musiikin ja laulujen matkassa historiaa aina sotaa edeltävistä vuosista Neuvostoliiton hajoamiseen. Matkan varrella piirtyy kuva suomalaisuudesta sekä naapuruudesta, josta emme aiemmin ole tohtineet puhua. Musiikin kautta syntyy myös ajan kuva niin naapuristamme Neuvostoliitosta kuin kotoisesta Suomestamme.
Yhteinen sävel -sarjan ohjasi Ari Matikainen ja tuotti Kinocompany Oy. Sarjaan liittyivät levy, musavideo, konsertti ja nettisivut.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.