Hyppää pääsisältöön

Yhteinen sävel -bonuksia: Mandschurian beat

Venäläinen musiikki ja mustalaisromanssit ovat vaikuttaneet suomalaiseen iskelmään syvästi aina gramofonikuumeen alkuajoista asti. Elävä arkisto tarjoaa lisämateriaalia Yhteinen sävel -dokumenttisarjaan.

Itäinen mollikaiho levisi Suomeen mm. soittokuntien ja ”laukkuryssien" välityksellä 1800-luvun puolivälin jälkeen.

Venäläisissä melodioissa oli yhteisiä piirteitä suomalaisten kansanlaulujen kanssa, joten ne oli helppo omaksua. 1920- ja 30-lukujen kotimaisessa varhaisiskelmässä ne yhdistettiin läntisen rytmimusiikin vaikutteisiin.

Romanttinen iskelmä palasi kunniaansa sotien jälkeen 1950-luvulla. Aikakauden musiikissa yhdistyivät ensimmäisen maailmansodan sävelmät ja toisen maailmansodan tunnelmat.

Sodan jälkeen pääsi julkisuuteen myös vasemmistolainen työväenliike, joka ajoi aktiivista ystävyyspolitiikkaa Neuvostoliiton suuntaan.

Suomi-Neuvostoliitto-seuran tilaisuuksissa esiintyneestä Georg Otsista tuli Suomessa suursuosikki. Vaikka ”Moskova” ja ”Neuvostoliitto” olivat monille punaisia vaatteita, venäläisiä lauluja ei mielletty poliittisiksi.

Toisaalta ei myöskään Annikki Tähden suurhitti Muistatko Monrepos´n aiheuttanut ulkopoliittista närää, vaikka kappale oli silkkaa menetetyn Viipurin muistelua.

1950-luvun lopulla ja 60-luvun alussa venäläisiä sävelmiä sovitettiin iskelmiksi sellaista tahtia, että voitiin puhua suoranaisesta ”slaavilaisesta vyörytyksestä”.

”Laajan aron laitamilta helkkäsi laulu joka ilta, Volgan rantojen yksinäinen pihlaja suhisi soittajapojan kaihoa lemmittynsä luokse Donin tuolle puolen”, toimittaja Tero Heinänen on kuvannut ilmiötä.

1960- ja 1970-luvun taitteessa poliittinen heiluri siirtyi voimallisesti oikealta vasemmalle. Nuori ikäpolvi oli saanut sodan jättämistä traumoista tarpeekseen. Musiikissa muutoksen yhtenä ilmentymänä oli vanhojen venäläisten taistelulaulujen renessanssi.

Iki-ihania slaavilaismelodioita ei kuitenkaan unohdettu, vaan iskelmäntekijät ovat palanneet niihin yhä uudelleen. Ne tuntuvat jo suomalaisten omilta sävelmiltä.

Teksti: Kinocompany & Elävä arkisto/Jukka Lindfors

Tämän artikkelin leikkeet ovat oheismateriaalia YLE Teeman syksyllä 2009 esittämään Yhteinen sävel -dokumenttisarjaan, joka kertoi Suomen ja Neuvostoliiton rinnakkaiselon kepeydestä ja kipeydestä kevyen musiikin keinoin.

Tietolaatikko

Metsäkukkia. Säv. tuntematon, sov. Toivo Kärki, san. Anu Tuulos (Aune Ala-Tuuhonen). Vili Vesterinen levytti kappaleen instrumentaaliversiona vuonna 1931.
Lokki. Säv. trad, san. tuntematon.
Särkynyt onni. Säv. Georg Malmstén, san. R. R. Ryynänen.
Rönnen i Ural (Uralskja rajbinushk/Uralin pihlaja). Säv. Jevgeni Rodygin, ruots. san. Lars Huldén. Arja Saijonmaa levytti kappaleen ruotsiksi vuonna 1981. Suomeksi laulun levytti ensimmäisenä Seija Järvinen vuonna 1961.
Valkoakaasiat (Belyje akatsii). Säv. tuntematon, suom. san. Martti Vuori. Anneli Sari levytti kappaleen vuonna 1981. Ensimmäisen suomenkielisen version levytti A. Aimo vuonna 1937.
Saarenmaan valssi (Saaremaa vals). Säv. Raimond Valgren, san. Debora Varandi, suom. san. tuntematon. Muistatko Monrepos´n. Säv. Erik Lindström, san. Aili Runne. Annikki Tähti levytti kappaleen vuonna 1955.
Mandshurian kummut (Na sopkah Mantshzhurii). Säv. J. A. Schatrow, suom. san. Saukki. Laila Kinnunen levytti kappaleen vuonna 1962.
Barrikadimarssi (Toska po rodine/Isänmaan kaiho). Säv. trad., sov. Kaj Chydenius, san. tuntematon.
Kaksi kitaraa (Dve gitary). Kansansävelmä: Venäjä. Pulliainen, Esa (sov). Helismaa, Reino (san). Levytetty 1987. Tunnetuimmat suomalaiset levytykset: Eila Pellinen 1958 ja The Strangers 1963.

Kuusiosaisessa Yhteinen sävel -dokumenttisarjassa kuljetaan musiikin ja laulujen matkassa historiaa aina sotaa edeltävistä vuosista Neuvostoliiton hajoamiseen. Matkan varrella piirtyy kuva suomalaisuudesta sekä naapuruudesta, josta emme aiemmin ole tohtineet puhua. Musiikin kautta syntyy myös ajan kuva niin naapuristamme Neuvostoliitosta kuin kotoisesta Suomestamme.
Yhteinen sävel -sarjan ohjasi Ari Matikainen ja tuotti Kinocompany Oy. Sarjaan liittyivät levy, musavideo, konsertti ja nettisivut.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto