Hyppää pääsisältöön

Yhteinen sävel -bonuksia: Alla venäläisen kuun

1960-luvun mittaan Suomen kevyessä musiikissa nousi esiin venäläisemigranttien uusi polvi. Heihin kuuluivat mm. Viktor Klimenko ja Kirka. Elävä arkisto tarjoaa lisämateriaalia Yhteinen sävel -dokumenttisarjaan.

Suomeen asettui jo autonomian ajalla venäläisiä musiikkivaikuttajia. Vuoden 1917 vallankumouksen seurauksena maahan saapui vielä parikymmentä tuhatta pakolaista.

Emigranttien joukosta nousivat tärkeiksi musiikkivaikuttajiksi esimerkiksi George de Godzinsky, Boris Sirpo, Ivan Putilin ja Ernest Pingoud. Venäläisvähemmistö joutui sijaiskärsijäksi maan itsenäistymisvaiheiden ja toisen maailmansodan synnyttämissä traumoissa. Suomenvenäläisten jälkipolvi oppi olemaan korostamatta taustaansa.

Kuusikymmenluvulla monet emigranttien jälkeläiset nousivat musiikkielämän vaikuttajiksi: Viktor Klimenko, Tamara Lund, Johnny Liebkind, Marion Rung, Georg Dolivo, Olli Ahvenlahti, Gugi Kokljuschkin sekä Babitzinin sisarussarja. Venäläisyyttä ei enää tarvinnut peitellä.

Useimmat näistä nimistä eivät kuitenkaan profiloituneet erityisesti venäläisten sävelmien esittäjinä. Huomiota herättävin poikkeus oli ”laulava kasakka” Viktor Klimenko.

Klimenko sai Keski-Euroopassa riehuvasta slaavilaisen musiikin buumista "lottovoiton" ja myi myös Suomessa ensimmäisenä kultaa venäjänkielisellä musiikilla.

Tämän artikkelin leikkeet ovat oheismateriaalia YLE Teeman syksyllä 2009 esittämään Yhteinen sävel -dokumenttisarjaan, joka kertoi Suomen ja Neuvostoliiton rinnakkaiselon kepeydestä ja kipeydestä kevyen musiikin keinoin.

Teksti: Kinocompany & Elävä arkisto/Jukka Lindfors

Tietolaatikko

Katjusha. Säv. Matvei Blanter,san. Mihail Isakovski. Viktor Klimenko levytti laulun venäjäksi vuonna 1972. Ensimmäisen suomenkielisen levytyksen teki A. Aimo vuonna 1943.
Lasi votkaa (Rjumku votki). Säv. ja san. trad. Viktor Klimenko levytti laulun suomeksi vuonna 1969. Laulu kuultiin vuonna 1969 elokuvassa Vodkaa, komisario Palmu.
Oi niitä aikoja (Dorongoi dinnoju). Säv. Boris Fomin, san. K. Podrevski, suom. san. Reino Bäckman. Suomeksi laulun levytti ensimmäiseksi Päivi Paunu vuonna 1968.
Matushka (Äitini mun). Säv. ja san. trad. Esitys taltioitu Jurmalan laulufestivaalissa vuonna 1988.
Kirjoita postikorttiin (Send me a postcard darling). Säv. Robbie van Leeuwen, san. Pertti Reponen. Kappaleen alkuperäinen esittäjä oli hollantilainen Shocking Blue -yhtye.
Cadenza for Christina. Säv. Olli Ahvenlahti. Kappale julkaistiin Ahvenlahden esikoislevyllä Bandstand vuonna 1975.

Kuusiosaisessa Yhteinen sävel -dokumenttisarjassa kuljetaan musiikin ja laulujen matkassa historiaa aina sotaa edeltävistä vuosista Neuvostoliiton hajoamiseen. Matkan varrella piirtyy kuva suomalaisuudesta sekä naapuruudesta, josta emme aiemmin ole tohtineet puhua. Musiikin kautta syntyy myös ajan kuva niin naapuristamme Neuvostoliitosta kuin kotoisesta Suomestamme.
Yhteinen sävel -sarjan ohjasi Ari Matikainen ja tuotti Kinocompany Oy. Sarjaan liittyivät levy, musavideo, konsertti ja nettisivut.

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto