Markus Allan: Laulu Dneprille

Julkaistu 14.08.2009 - 14:00. Päivitetty 22.11.2011 - 01:28

Markus Allanin tulkitsema kaihoisa ylistys Dnepr-virralle sai näyttelijä Heikki Kinnusen liikuttumaan isänpäivänä 1999.

Laulu Dneprille (Reve ta stogne Dnipr shiroky / Pesnja o Dnepre). Säv. Daniil Kryzhanovski, san. Taras Shevtshenko, suom. san. Reino Helismaa.

Laulu Dneprille tunnetaan Suomessa parhaiten Tapio Rautavaaran levytyksenä vuodelta 1967. Ensimmäisen version levytti Ilkka Rinne vuonna 1961.

Oheisessa ohjelmassa Heikki Kinnunen on tv:n isänpäiväkonsertin juhlakaluna Mikko Alatalon, Mattiesko Hytösen, Esko Ahon ja Ville Klingan kera. Konsertissa kuultiin isien toivelauluja.

Kappale on kuulunut myös Kinnusen omaan ohjelmistoon. Hän levytti sen vuonna 1979.

Teksti: Jukka Lindfors

Oletko elämäniloinen Ransu, viisas Eno-Elmeri vai hedonistinen Riku? – Testaa, kuka Karvakuonoista on hengenheimolaisesi!

Elävän arkiston leikkimielinen hahmotesti Karvakuonoista.

Karvakuonot, nuo Yleisradion lastenohjelmien ikisuosikit ovat jääneet monille mieleen lämpiminä muistoina lapsuudesta. Kukapa meistä ei osaisi samaistua Eno-Elmerin viisauksiin, Ransun vilpittömyyteen tai Rikun nautintoja jahtaavaan perusluonteeseen? Tee Elävän arkiston leikkimielinen testi ja katso, kuka Karvakuonoista olet!

Neljän laudaturin ylioppilas asui teltassa Vuosaaren kuusikossa – Karpo haastatteli

Risto Kauppila opiskeli iltalukiossa ja asui teltassa.

Risto Kauppila valmistui iltalukiosta rautaisin arvosanoin neljän laudaturin ylioppilaana keväällä 1972. Hän asui tuolloin Vuosaaren metsässä, teltassa. Hannu Karpo haastatteli Kauppilaa tämän ylioppilasvuonna ja kuusi vuotta myöhemmin 1978.

Kesäkeittiö: Rosvopaistia

Veijo Vanamo ja Jaakko Kolmonen valmistavat rosvopaistia.

Veijo Vanamo ja Jaakko Kolmonen valmistavat rosvopaistia, korvasienikakkaroita ja silavaplättäreitä luonnon helmassa Kiikalassa. Ruoanlaiton lomassa kerskaillaan kilpaa hiekkakuopalla, kiipeillään leivinuunin päälle sekä jutellaan mukavia lehmille ja kanoille.

Ruoveteläisten nuorten tulevaisuus oli muualla

Erkki Ilon ohjaamassa ohjelmassa Täytyy lähteä (1971).

Erkki Ilon ohjaamassa ohjelmassa Täytyy lähteä (1971) käsiteltiin ruoveteläisten nuorten muuttoa maalta kaupunkiin. Pienen maalaiskunnan nuoret olivat tottuneet ajatukseen muualle lähtemisestä töiden ja koulun perässä. Ohjelma päätyy lopulta hieman yllättäen seuraamaan kaupunkilaisnuorukaisen ja tämän isän riitatilannetta – se on kuin varoitus siitä, mitä kaupunkilaisuus voi perhesuhteille pahimmillaan tehdä.

Sinkkuus, perheen perustaminen vai ystävyys? Interaktiivisessa, kuvitetussa Entä jos päättäisit? -podcastissa sinä määräät tarinan kulun

Tämä on interaktiivinen podcast, jossa sinä teet päätökset.

Pohdit juhlissa elämääsi: pitäisikö vakiintua, nauttia sinkkuudesta, satsata ystävyyteen? Päätöksiä on tehtävä, vaikka se voi tuntua hankalalta. Pelillisen Entä jos päättäisit? -podcastin päähenkilön tarina etenee valintojesi mukaan. Äänirooleissa Iida Rauhalammi, Joonas Pesonen ja Anna Karhunen.

Badding opetteli humppaa, jotta voisi laulaa kuin Elvis

Parikymmenvuotinen ura jätti pysyvän jäljen suomipoppiin.

Herkkä-ääninen Rauli "Badding" Somerjoki (1947–1987) kykeni tulkitsemaan yhtä uskottavasti niin rockia, humppaa kuin sävellettyä lakitekstiä. Somerolaislaulajan vain parikymmenvuotinen ura jätti pysyvän jäljen suomalaiseen populaarimusiikkiin.