Hyppää pääsisältöön

Siirtolapuutarhan elämää 1983

Siirtolapuutarhassa kaupunkilaisenkin mieli lepää omaa palstaa viljellessä. Luodon siirtolapuutarhassa Porissa elettiin vuonna 1983 iloisen yhteisöllistä elämää.

Tietolaatikko

Ensimmäisen varsinaisen siirtolapuutarhan perusti lääkäri Daniel Gottlieb Schreber 1870-luvulla Saksan Leipzigissa.
Suomeen siirtolapuutarhatoiminta saapui joko suoraan Saksasta tai Tanskan ja Ruotsin kautta 1900-luvun alussa. Sekä Helsingissä että Porvoossa tehtiin suunnitelmia siirtolapuutarhan perustamiseksi, mutta ne eivät koskaan toteutuneet.
Suomen ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin vuonna 1916 Tampereen Hatanpään kaupunginosaan.
Siirtolapuutarha toimii yhdistyksenä, joka solmii vuokrasopimuksen maa-alueesta kunnan kanssa. Yksittäinen ihminen vuokraa puutarhapalstan yhdistykseltä. Siirtolapuutarhaviljelijä omistaa mökin ja maksaa vuosivuokraa palstastaan sen koon mukaan.

Vuonna 1946 perustettu Luodon siirtolapuutarha sijaitsee Hevosluodossa, jonne alun perin oli vain vesiyhteys, ja kuljetus tapahtui kapulalossilla ihmisvoimin. Vuodesta 1976 Luotoon on päässyt siltaa pitkin.

Arkistofilmissä tavataan mm. Olavi Helin, joka oli mukana jo siirtolapuutarhan alkuaikoina. Alue, mökit ja infrastruktuuri rakennettiin käytännössä tyhjästä, omia vaivoja säästämättä.

1980-luvulla siirtolapuutarha-alue jo kukoisti. Elämä oli yhteisöllistä, ja siirtolapuutarhurit olivat tiiviisti tekemisissä keskenään. Järjestettiin yhteisiä illanviettoja, tapahtumia, saunailtoja, arpajaisia ja huutokauppoja.

Teksti: Susanna Kokkola

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto