Hyppää pääsisältöön

Siirtolapuutarhan elämää 1983

Siirtolapuutarhassa kaupunkilaisenkin mieli lepää omaa palstaa viljellessä. Luodon siirtolapuutarhassa Porissa elettiin vuonna 1983 iloisen yhteisöllistä elämää.

Tietolaatikko

Ensimmäisen varsinaisen siirtolapuutarhan perusti lääkäri Daniel Gottlieb Schreber 1870-luvulla Saksan Leipzigissa.
Suomeen siirtolapuutarhatoiminta saapui joko suoraan Saksasta tai Tanskan ja Ruotsin kautta 1900-luvun alussa. Sekä Helsingissä että Porvoossa tehtiin suunnitelmia siirtolapuutarhan perustamiseksi, mutta ne eivät koskaan toteutuneet.
Suomen ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin vuonna 1916 Tampereen Hatanpään kaupunginosaan.
Siirtolapuutarha toimii yhdistyksenä, joka solmii vuokrasopimuksen maa-alueesta kunnan kanssa. Yksittäinen ihminen vuokraa puutarhapalstan yhdistykseltä. Siirtolapuutarhaviljelijä omistaa mökin ja maksaa vuosivuokraa palstastaan sen koon mukaan.

Vuonna 1946 perustettu Luodon siirtolapuutarha sijaitsee Hevosluodossa, jonne alun perin oli vain vesiyhteys, ja kuljetus tapahtui kapulalossilla ihmisvoimin. Vuodesta 1976 Luotoon on päässyt siltaa pitkin.

Arkistofilmissä tavataan mm. Olavi Helin, joka oli mukana jo siirtolapuutarhan alkuaikoina. Alue, mökit ja infrastruktuuri rakennettiin käytännössä tyhjästä, omia vaivoja säästämättä.

1980-luvulla siirtolapuutarha-alue jo kukoisti. Elämä oli yhteisöllistä, ja siirtolapuutarhurit olivat tiiviisti tekemisissä keskenään. Järjestettiin yhteisiä illanviettoja, tapahtumia, saunailtoja, arpajaisia ja huutokauppoja.

Teksti: Susanna Kokkola

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto