Hyppää pääsisältöön

Jäänmurtaja Urho vesille 1975

Jäänmurtaja Urho luovutettiin käyttöön Wärtsilän telakalla maaliskuussa 1975. Toimittaja Simo Pasanen pääsi mukaan Urholle, joka edusti uusinta jäänmurtajatekniikkaa.

Tietolaatikko

Jään koneellinen murtaminen tuli mahdolliseksi 1700-luvulla, kun höyrykoneet tulivat laivoihin.
Ensimmäinen jäänmurtamiseen tarkoitettu laiva valmistui Yhdysvalloissa vuonna 1837.
Suomessa jäänmurtamista alettiin kaivata metsäteollisuuden ja ulkomaankaupan kehittymisen myötä. Ensimmäinen varsinainen jäänmurtaja oli nimeltään Murtaja, ja se valmistui vuonna 1890.

Kastajansa Urho Kekkosen mukaan kastettu jäänmurtaja rakennettiin myös Suomen valtion edustuslaivaksi.

Valtiovieraiden mukavuuden takasivat kirjasto, kuntosali, kaksi saunaa ja uima-allas. Mukavuuksista pääsi nauttimaan tuoreeltaan Yhdysvaltain presidentti Gerald Ford saapuessaan Etyk-kokoukseen kesällä 1975.

Urho oli kuitenkin myös Suomen siihen mennessä suurin ja vahvin jäänmurtaja. Se liikkuu kahden keulapotkurin ja kahden peräpotkurin sekä viiden dieselmoottorin voimalla.

Sähköä Urho käyttää yhtä paljon kuin pieni kaupunki. Tehonsa ansiosta murtaja selviää pahimmissakin Pohjanlahden ahtojäissä.

Aluksessa on myös kallistusjärjestelmä vaikeisiin jääolosuhteisiin: kolme pumppua voi kukin siirtää 230 vettä minuutissa, ja Urho saadaan kallistumaan 13 astetta 50 sekunnissa.

Teksti: Susanna Kokkola

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto