Hyppää pääsisältöön

Jäänmurtaja Urho vesille 1975

Jäänmurtaja Urho luovutettiin käyttöön Wärtsilän telakalla maaliskuussa 1975. Toimittaja Simo Pasanen pääsi mukaan Urholle, joka edusti uusinta jäänmurtajatekniikkaa.

Tietolaatikko

Jään koneellinen murtaminen tuli mahdolliseksi 1700-luvulla, kun höyrykoneet tulivat laivoihin.
Ensimmäinen jäänmurtamiseen tarkoitettu laiva valmistui Yhdysvalloissa vuonna 1837.
Suomessa jäänmurtamista alettiin kaivata metsäteollisuuden ja ulkomaankaupan kehittymisen myötä. Ensimmäinen varsinainen jäänmurtaja oli nimeltään Murtaja, ja se valmistui vuonna 1890.

Kastajansa Urho Kekkosen mukaan kastettu jäänmurtaja rakennettiin myös Suomen valtion edustuslaivaksi.

Valtiovieraiden mukavuuden takasivat kirjasto, kuntosali, kaksi saunaa ja uima-allas. Mukavuuksista pääsi nauttimaan tuoreeltaan Yhdysvaltain presidentti Gerald Ford saapuessaan Etyk-kokoukseen kesällä 1975.

Urho oli kuitenkin myös Suomen siihen mennessä suurin ja vahvin jäänmurtaja. Se liikkuu kahden keulapotkurin ja kahden peräpotkurin sekä viiden dieselmoottorin voimalla.

Sähköä Urho käyttää yhtä paljon kuin pieni kaupunki. Tehonsa ansiosta murtaja selviää pahimmissakin Pohjanlahden ahtojäissä.

Aluksessa on myös kallistusjärjestelmä vaikeisiin jääolosuhteisiin: kolme pumppua voi kukin siirtää 230 vettä minuutissa, ja Urho saadaan kallistumaan 13 astetta 50 sekunnissa.

Teksti: Susanna Kokkola

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto