Hyppää pääsisältöön

Punainen lanka: Neil Hardwick

Vaikka me tunnemme Neil Hardwickin teatteri- ja tv-ohjaajajana, oli hänen ensimmäinen työpaikkansa Britannian ydinenergiakomissiossa fyysikkona.

Maarit Tastula jututtaa marraskuussa 2001 juuri niihin aikoihin ensi-iltansa saaneen näytelmän Kööpenhamina ohjaajaa Neil Hardwickia.

Englannissa yliopistossa opiskellessaan Hardwickin filosofian opettaja kertoi miehelle usein kymmenen vuoden takaisesta oppilaastaan Michael Fraystä, jonka ajatukset olivat hyvin saman kaltaiset kuin Hardwickin.

Kun Hardwick sitten kuuli, että Frayn näytelmä oli valittu 1999 vuoden näytelmäksi, hänen oli saatava lukea tuo näytelmä. Ohjaaja ihastui kahdesta fyysikosta, Niels Bohrista ja Werner Heisenbergistä kertovaan näytelmään.

Bohriin ja Heisenbergeriin liittyvien tiedemaailman ja ydinfysiikan kysymysten lisäksi Tastula ja Hardwick keskustelevat Punaisessa langassa muun muassa roistoista ja sankareista sekä oman elämän hallinnasta.

Hardwick uskoo elämän olevan hyvin pienestä kiinni. Bohrin pojan kuolema oli isästä ja kymmenestä sentistä kiinni, Heisenbergin elämä taas kymmenestä tupakasta.

Brittifyysikot innoittivat näytelmäkirjailijaa

Sekä Niels Bohr että Werner Heisenberg ovat fysiikan nobelisteja. Bohr (1885-1962) sai palkinnon vuonna 1922 atomin rakenteen selvittämisestä. Heisenberg (1901-1976), joka oli ollut Bohrin oppilas, taas sai Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 1932 kvanttimekaniikan kehittämisestä.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto