Hyppää pääsisältöön

Alpo Jaakola oli Loimaan alkuvoimainen samaani

Eeli Aallon dokumentti taiteilija Alpo Jaakolasta on absurdi elokuva absurdista taiteilijasta. Filmi palkittiin Jussi-patsaalla vuonna 1977.

Kuvataiteilija Alpo Jaakola (1929-1997) oli merkittävimpiä surrealismin edustajia Suomessa. Mystisyys ja absurdi huumori ovat keskeisellä sijalla hänen töissään.

"Jaakolan taide sisältää alitajuisia mielikuvia siinä määrin, että kun muuan katsoja Jaakolan näyttelyssä ylisti maalauksia, hän totesi samalla, ettei niitä kodin seinällä voisi pitää", ohjaaja ja kuvataiteilija Eeli Aalto sanoo.

"Elämän armottomuus kuvastuu Jaakolan töistä kaamealla, oudosti mukaansa tempaavalla tavalla. Ne vangitsevat mielen." Aallon ryhmä lähtikin tekemään "Loimaan samaanista" elokuvaa surrealistisin keinoin.

Jaakola rakasti kaikkea nopeaa, kuten räjähdyksiä. Elokuvassa hän kertoo kuitenkin luopuneensa metsästyksestä, ampumisesta, tappamisesta - koska luonto kuihtuu itsestään ja kaikki elollinen kuolee muutenkin.

Julminta mitä Jaakola tietää, ovat ihmisen aivot. Hän puhuu voimakkaasti eläinten oikeuksien puolesta ja haluaisi säilyttää kaiken vanhan. Ruumishuonekin muuttuu hänen piirissään viihtyisäksi paikaksi.

"Hän möyrii mullassa istuttaen tontilleen uutta kasvillisuutta", Aalto kuvailee. "Raju alkuvoima purkautuu paitsi Jaakolan maalauksissa ja piirustuksissa, myös sanan käytössä."

"Ei Alpo Jaakolaa voi mihinkään kategoriaan nimetä. Hän sanoo ettei taidetta kannata ryhtyä selittämään. Aina sitä on tehty ja aina epäonnistuttu."

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto