Hyppää pääsisältöön

Sopraano Aulikki Rautawaara oli kansainvälinen Sibelius-tulkitsija

Sopraano Aulikki Rautawaara oli 1930–1940-luvuilla yksi kansainvälisimmistä suomalaisista laulajattarista. Hän loi uransa pääasiassa Saksassa ja Isossa-Britanniassa. Erityisen tunnetuksi Rautawaara tuli Sibeliuksen laulujen tulkitsijana ja Mozartin oopperaroolien esittäjänä. Henkilödokumentissa vuonna 1983 kertoo lapsuudestaan ja urastaan kansainvälisillä areenoilla.

Aulikki Rautawaara (1906–1990) syntyi Vaasassa. Rautawaaran uraan on vaikuttanut moni merkittävä musiikintekijä säveltäjistä laulutaiteilijoihin. Mutta pohjan hänen uralleen antoivat kuitenkin hänen vanhempansa, joilla oli musiikkikoulu.

Rautawaara aloitti musiikkiopintonsa opiskelemalla pianonsoittoa. Aluksi häntä opetti äiti Wenny Rautawaara, mutta sittemmin myös Kosti Vehanen. Käteen kohdistuneen harmillisen loukkaantumisen johdosta pianonsoiton opiskelusta oli luovuttava. Pianon vaihtui laulamiseen, jota hän ryhtyi opiskelemaan isänsä Wäinö Rautawaaran johdolla. Vuonna 1918 perhe muutti Vaasasta Helsinkiin, missä Rautawaara aloitti opintonsa Helsingin konservatoriossa. Hän sai laulutunteja myös Alexandra Ahngerilta ja Signe Liljeqvistiltä, jonka luokse Kööpenhaminaan Rautawaara matkusti lauluopintojensa vuoksi.

Aulikki Rautawaara korosti kuitenkin sitä, että vaikka musiikki merkitsi hyvin paljon koko perheelle, pidettiin tärkeänä, että lapset oppisivat tekemään työtä ja näkemään, miten tiukassa elannon saaminen saattoi olla. Kovaan työntekoon hän tutustuikin kesäisin maalla Vilppulassa, jossa Rautawaara teki maatilan töitä lypsämisestä heinäntekoon.

Ensikonserttinsa Rautawaara piti 1927 Tapani Hannikaisen säestyksellä. Konsertin arvostelussa kiinnitettiin huomiota paitsi laulajattaren äänellisiin lahjoihin myös hänen esiintymiskykyynsä.

Armas Järnefeldt järjesti Rautawaaralle kiinnityksen Suomalaiseen oopperaan näytäntökaudeksi 1932–1933. Hän lauloi mm. Oscar Merikannon oopperassa Elinan surma ja Johann Straussin operetissa Wieniläisverta. Saatuaan apurahan hän kuitenkin lähti jatkamaan lauluopintojaan Berliiniin, missä hän oli vuoden ajan Olga Eisnerin oppilaana.

Kansainvälinen levylaulaja

Berliini-vuoden aikana levy-yhtiö Telefunken ehdotti Rautawaaralle koelaulua, mikä poikikin pitkän ja taloudellisesti hyvän levytyssopimuksen. Rautawaara levytti mm. Jean Sibeliuksen lauluja mutta myös operetin klassikkoja. Glyndebournen oopperatalo isossa-Britanniassa oli seuraava Rautawaaran valloitus. Maineikas oopperatalo oli järjestänyt hänelle koelaulun Berliinissä, jonka jälkeen Rautawaara sai Kreivittären roolin Mozartin oopperassa Figaron häät. Glyndebournen oopperassa vietettyjä vuosia Rautawaara muistelee lämmöllä. Yhteishenki oli erinomainen. Jokainen toivoi kollegalleen menestystä.

Rautawaaran Mozart-esitykset kiirivät myös Itävaltaaan Salzburgin musiikkijuhlille. Vuonna 1937 hän lauloi ensimmäisen kerran Figaron häiden Kreivittären roolin. Salzburgista alkoi Rautawaaran ja kapellimestari Bruno Walterin pitkä yhteistyö.

Samoihin aikoihin Rautawaaralla oli myös elokuvasopimuksia sekä Berliinissä että Lontoossa. Mutta ensimmäisen televisioesiintymisensä hän teki Lontoossa jo vuonna 1936.

Jean Sibeliuksen ja marsalkka Mannerheimin ihailema sopraano

Kiinnitykset Salzburgin oopperassa ja Glyndebournessa 1930-luvulla olivat Rautawaaran omien sanojensa mukaan hänen uransa kohokohtia, vaikkakin hän piti vaikeana laittaa tilaisuuksia erityiseen tärkeysjärjestykseen. Säveltäjistä läheisimpinä Rautawaara piti Mozartia ja Jean Sibeliusta. Sibeliuksen yksinlaulutuotanto muodostikin konserttiohjelmiston rungon. Sibelius arvosti laulajattaren tulkintoja suuresti ja osoitti sen mm. omistamalla tälle laulunsa Hymn to Thais. Hän myös kutsui Aulikki Rautawaaran muutamaan otteeseen esiintymään Ainolaan. Rautawaaralle itselleen nämä vierailukutsut olivat merkittävä kokemuksia. Radiohaastatteluissa vuosina 1966 ja 1975 Rautawaara kertoo mm. yhdestä tapaamisesta säveltäjän kanssa.

Rautawaaran yksi suurimmista ihailijoista oli marsalkka Mannerheim. Laulajatar muistelee myös kohtaamisiaan marsalkan kanssa Markus Similän radiohaastattelussa vuonna 1966.

Aktiivisen laulajattaren uran jälkeen Rautawaara toimi laulunopettajana. Vuonna 1975 Rautawaara sai Suomen kulttuurirahaston tunnustuspalkinnon.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.