Hyppää pääsisältöön

Bobrikovin murha

Senaatin vahtimestari oli silminnäkijänä, kun aktivisti Eugen Schauman ampui kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin kesäkuun 16:ntenä 1904.

Venäläistämispolitiikkaa vastustavat aktivistit pitivät Bobrikovia Suomeen kohdistuneiden sortotoimien symbolina.

Murha oli kuitenkin Schaumanin oma ratkaisu, ja hän valmisteli tekoaan ystäviensä tietämättä.

Murhapäivänä Schauman seurasi senaatin ylimmän kerroksen ikkunasta, milloin Bobrikov saapuisi rakennukseen.

Kenraalikuvernöörin astuessa sisään hän lähti tätä vastaan. Miehet kohtasivat toisen kerroksen porrastasanteella.

Laukaistuaan kolme luotia uhriinsa Schauman ampui itsensä. Vahtimestari Envall kuuli laukauksen ja näki Schaumanin kaatuvan kuolleena maahan.

Bobrikov kiidätettiin sairaalaan, jossa hän kuoli seuraavana yönä.

Schaumanista tuli itsenäisyysmielisten juhlima kansallissankari. Hänen esimerkkinsä johti muihinkin murhiin ja väkivallantekoihin venäläisiä viranomaisia ja suomalaisia myöntyväisyysmiehiä vastaan.

Venäjän vuoden 1905 vallankumouksen seurauksena olot liberalisoituivat Suomessakin.

Teksti: Jukka Lindfors

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto