Hyppää pääsisältöön

Bobrikovin murha

Senaatin vahtimestari oli silminnäkijänä, kun aktivisti Eugen Schauman ampui kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin kesäkuun 16:ntenä 1904.

Venäläistämispolitiikkaa vastustavat aktivistit pitivät Bobrikovia Suomeen kohdistuneiden sortotoimien symbolina.

Murha oli kuitenkin Schaumanin oma ratkaisu, ja hän valmisteli tekoaan ystäviensä tietämättä.

Murhapäivänä Schauman seurasi senaatin ylimmän kerroksen ikkunasta, milloin Bobrikov saapuisi rakennukseen.

Kenraalikuvernöörin astuessa sisään hän lähti tätä vastaan. Miehet kohtasivat toisen kerroksen porrastasanteella.

Laukaistuaan kolme luotia uhriinsa Schauman ampui itsensä. Vahtimestari Envall kuuli laukauksen ja näki Schaumanin kaatuvan kuolleena maahan.

Bobrikov kiidätettiin sairaalaan, jossa hän kuoli seuraavana yönä.

Schaumanista tuli itsenäisyysmielisten juhlima kansallissankari. Hänen esimerkkinsä johti muihinkin murhiin ja väkivallantekoihin venäläisiä viranomaisia ja suomalaisia myöntyväisyysmiehiä vastaan.

Venäjän vuoden 1905 vallankumouksen seurauksena olot liberalisoituivat Suomessakin.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto