Hyppää pääsisältöön

KGB:n murhapomo Viktor Vladimirov oli Suomen päättäjien saunakaveri

Julkaistu . Päivitetty

Ministerineuvos ja KGB:n salamurhaosaston päällikkö Viktor Vladimirov oli keskeinen taustavaikuttaja Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa kylmän sodan kaudella.

Viktor Vladimirov (1922–1995) oleskeli Suomessa eri diplomaattitehtävissä vuosien 1954 ja 1984 välillä. Hän onnistui luomaan läheiset suhteet moniin suomalaisen teollisuuden edustajiin ja poliitikoihin. Vladimirov toimi niin Urho Kekkosen kuin Mauno Koiviston tärkeänä tietolähteenä.

Presidenttien tiedossa oli, että lupsakka herrasmies toimi Helsingissä KGB:n paikallisena pääedustajana eli residenttinä. Tarkempaa selkoa hänen työhistoriastaan heillä tuskin kuitenkaan oli.

Suojelupoliisin vuonna 2009 ilmestyneen historiikin "Ratakatu 12" mukaan Vladimirov oli 1960-luvun lopulla työskennellyt KGB:n sabotaasi- ja salamurhaosaston päällikkönä. 1970-luvulla hän siirtyi toiselle osastolle.

Vuonna 1994 Vladimirov julkaisi kohutun muistelmateoksensa Näin se oli. Kirjan ilmestyttyä hän ilmoitti, ettei halua keskustella kirjan aiheista televisiossa. Itse asiassa kuultuna -sarjassa hän kuitenkin suostui puhumaan kirjastaan ja kulissien takaisesta toiminnastaan.

Vladimirov kertoo mm. osuudestaan noottikriisiin, idänkaupan korruptiosta sekä suhteestaan eri suomalaisiin nimimiehiin. Paljastuu myös, mikä suurhanke tuotti tekijöilleen vääryydellä hankittua hyötyä molemmin puolin rajaa.

Kommentit
  • Ihmisiä uimarannalla Helsinki, Pohjolan valkea kaupunki -filmissä 1959

    Helsinki, tuo Pohjolan valkea kaupunki

    Tervetuloa Helsinkiin!

    Tervetuloa Helsinkiin! Yhteydet ovat hyvät vesitse, maitse tai ilmojen teitä. Talvella lumi korostaa rakennusten puhtaita muotoja, helteillä hehkuvat hiekkarannat. Vilkkaimpana elämä kiehuu kauppatorilla ja valtaväylillä liikenne on suurkaupunkiluokkaa. Helsinkiä kuvaillaan värikylläisin sanoin ja kuvin vuonna 1959 valmistuneessa matkailufilmissä.

    Kommentteja 2
  • Lomailijoita Maarianhaminassa (1963).

    Loma Ahvenanmaalla 1963

    Saaristossa oli kesällä suorastaan etelämaalaista tunnelmaa.

    Hieno ajankuva lennättää meidät potkurikoneella lomalle Ahvenanmaalle. 1960-luvun alun saaristossa oli kesällä suorastaan etelämaalaista tunnelmaa.

Aiheeseen liittyvää

2021

2018

  • Fiktiivinen Urho Kekkonen Presidentit -sarjassa, Fiktiiviset J.K. Paasikivi ja Risto Ryti Sodan ja rauhan miehet -sarjassa, presidentti Mauno Koivisto ja presidentti Tarja Halonen

    Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa.

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Esillä ovat kaikki itsenäisen Suomen tasavallan presidentit sekä joukko viime vuosikymmenten presidenttiehdokkaita. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.

2013

  • Max Jakobson

    Max Jakobson, Suomi ja puolueettomuus

    Jakobson teki pitkän uran diplomaattina.

    "Tornikello seisoo, eikä naapurikaan pysty asiassa juuri nyt auttamaan", pohti Max Jakobson (1923-2013) laman alla 1992. Pitkän uran ulkopoliittisena taustavaikuttajana tehnyt Jakobson tunnettiin tarkkasilmäisenä keskustelijana, joka taisi myös kynänkäytön.

    Kommentteja 1

2006

  • Kekkonen kuvailee idän- ja lännensuhteita 1970

    Presidentti kävi valtiovieraana kahdessa suurvallassa.

    Presidentti Urho Kekkosen haastattelutilaisuus elokuussa 1970 kuvaa oivallisesti Suomen tuolloista asemaa idän ja lännen välillä. Kekkonen on juuri tehnyt valtiovierailun sekä Yhdysvaltoihin että Neuvostoliittoon.

Relaterade artiklar