Hyppää pääsisältöön

Lisää rahaa Suomen rikkaille

Tuloerot ovat kasvaneet, kun rikkaat rikastuvat. Rikkaat rikastuvat, koska veropolitiikka on suosinut rikkaita. Miksi näin on käynyt? Vastaamassa on mm. valtiovarainministeri Jyrki Katainen Timo-Erkki Heinon toimittamassa ohjelmassa.

Tuloerojen kasvu alkoi Ahon hallituksen verouudistuksesta 1993. Siinä eriytettiin ansiotulojen ja pääomatulojen verotus toisistaan.

Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala on tuloerojen johtavia asiantuntijoita. Tuomala korostaa vuoden 1993 veroratkaisun vaikutusta tuloerojen kasvuun:
”Se tarjosi erinomaisen mahdollisuuden, tai sanotaan kannustimen, erityisesti pörssin ulkopuolisten yhtiöiden omistajille muuntaa tulonsa pääomatuloiksi. Ja tätä etua on selkeästi käytetty.”

Ansiotuloja verotetaan progressiivisesti eli veroprosentti nousee tulojen noustessa. Sen sijaan pääomatulojen veroprosentti on aina sama, 28%, vaikka tulot olisivat kuinka suuret. Suomessa kasvavat nimenomaan verojen jälkeisten eli käytettävissä olevien tulojen erot.

Siitä seuraa, että noin 33 000 euron vuosittaisista palkkatuloista joutuu maksamaan suhteellisesti enemmän veroja kuin miljoonien tai kymmenien miljoonien pääomatuloista.

Usein ajatellaan, että rikkaiden alhainen veroprosentti on heidän vikansa tai ansionsa. MOT:n haastattelema valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) kiistää tämän: ”Ei se tietenkään heidän vika ole, he elävät olemassa olevan lainsäädännön mukaan, jonka poliitikot ovat tehneet.”

Katainen korostaa, että poliitikkojen tehtävänä on arvioida, millä verokannalla ja mitä verottamalla saadaan maksimaalinen hyvinvointi Suomeen. ”En usko siihen, että maksimaalinen veroprosentti tuo maksimaaliset verotulot”, sanoo ministeri Katainen.

Suomessa verosuunnittelusta on tullut erittäin houkuttelevaa, kannattavaa ja yleistä niille, joille se on mahdollista. Esimerkiksi pörssin ulkopuolisissa perheyhtiöissä omistaja-johtaja voi päättää ottaako hän yhtiöstään ankarasti verotettua palkkaa vai hyvin lievästi verotettuja osinkoja. Päätöstä saattaa auttaa myös se, että tällaisen yhtiön osingot ovat 90 000 euroon asti kokonaan verovapaita.

Suomesta on tullut maa, missä keskituloinen työntekijä maksaa suhteellisesti enemmän veroja kuin saman yhtiön johtaja tai omistaja, jolla on miljoonien ja kymmenien miljoonien tulot. MOT: Lisää rahaa Suomen rikkaille selvitti asiaa kolmessa yrityksessä, Stora Ensossa, Sanoma Oy:ssä ja Nordeassa.

Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Alice in Chains -yhtyeen lehdistötilaisuudessa 1993 paloi tupakka ja uumoiltiin krapulaa

    Alice in Chains lehdistötilaisuudessa ja musiikkivideoilla

    Seattlesta ponnistaneiden grunge-yhtyeiden kärkikastiin kuuluva ja raskaampaa osastoa edustava Alice in Chains konsertoi Helsingin Tavastialla helmikuussa 1993. Konsertttipäivänä 10. helmikuuta yhtyeen lehdistötilaisuuden Radisson SAS -hotellissa taltioi Enemmän tätä -ohjelman työryhmä. Lisäksi artikkeliin on koottu yhtyeen musiikkivideoita, joita on esitetty Ylen ohjelmissa.

  • Mysteriet Eeva on kuuron nuoren tarina 60-luvulta: "Elämän pitää jatkua, vaikka on vaikeaa olla onnellinen"

    Mysteriet Eeva kuvaa kuuron nuoren elämää 60-luvulla.

    Ylen Arkistohelmiä -sarjan dokumentissa Mysteriet Eeva, Eevan arvoitus, kuvataan viittomakielisen nuoren naisen arkipäivää kesäisessä Helsingissä. Vuonna 1969 julkaistun dokumentin on toimittanut Bosse von Willebrand. Elokuvan jälkeen nähdään haastattelut Eeva Tuomesta sekä von Willebrandista. “Maailma on kaunis, mutta ovatko ihmiset onnellisia?

  • Nämä viisi live-esitystä tiivistivät Suomen suosikit vuonna 1994

    Nämäkin kappaleet koettiin musiikkisarjassa.

    Kapellimestari Olli Ahvenlahden luotsaaman Suomen suosikit -musiikkisarjan toisella puoliskolla toivottiin suosikkikappaleita niin iskelmän, popin, dancen kuin rockinkin saralta. Mukaan mahtui erikoisuuksia ja harvemmin tallennettuja helmiä. Kyllä, nämäkin kappaleet koettiin musiikkisarjan keväässä 1994.

  • Patakakkosen vuosi 1988 – savusiikaa, sultsinoita ja seisovan pöydän sudenkuopat

    Perinneruokia ja uusia tuulia Jaakko Kolmosen johdolla.

    Vuonna 1988 ruoka-ohjelma Patakakkonen oli ehtinyt jo 11 vuoden ikään. Keittiömestari Jaakko "Kokki" Kolmosen parina kokkaamassa nähtiin Sirkka Gustafsson ja perinneruokien lisäksi tutustuttiin muun muassa srilankalaiseen keittiöön sekä opeteltiin syömään ruotsinlaivan seisovasta pöydästä.

  • Makupaloissa tehtiin ruokaa hauskasti ja helposti

    Janne Pekkala ja Timo Nykyri kokkasivat arkeen ja juhlaan.

    Makupalat-ohjelmassa ammattikokki Janne Pekkala ja toimittaja Timo Nykyri valmistivat konstailematonta kotiruokaa. Kansansuosioon nousseessa tv-ohjelmassa kokattiin myös juhlahetkiin Juhlamakupaloissa.

  • Ruovesi oli Suomen kaunein kirkonkylä

    Yleisradion kilpailu vuodelta 1957. Esittelyssä voittaja.

    Vuonna 1957 oli jo korkea aika selvittää, mikä olikaan Suomen kaunein kirkonkylä. Asia ei ollut niin vain ratkaistavissa. Kauneutta kun ei tunnetusti voida mitata tavanomaisin keinoin. Silkka luonnonkauneus tai kylän rakennukset eivät yksinään riittäneet voittoon. Kilpailussa muodostettiin linjaa menneisyyteen etenkin paikallisten kulttuuriarvojen vaalinnassa. Esittelyssä kisailun voittaja: Ruovesi. Niilo Ihamäki raportoi.

  • “Rouva Lehtovirta voi mielestäni hyvin, ainakaan hän ei ole kuollut” – kuunnelmasarja Osasto 3 nyt Areenassa

    Jorma Palon käsikirjoittamassa sarjassa tulee ruumiita.

    Sairaalasarja on radiodraaman muotona harvinainen - pitkillä käytävillä kiitävät sairaalasängyt ja defibilaattorin iskut näkyvät olevan huomattavasti suositumpia kuvana kuin äänenä. Onneksi Ylen arkistosta löytyy ainakin yksi pioneerituotos: Jorma Palon käsikirjoittama ja Rauni Rannan ohjaama kuunnelmasarja Osasto 3 vuosilta 1988 ja 1989.

  • Muistamme Eduard Uspenskia toivotuilla kuunnelmilla

    Fedja-setä ja krokotiili Gena seikkailevat jälleen.

    Eduard Uspenski (1937–2018) oli venäläinen kirjailija, jonka luomista hahmoista rakastetuin lienee Fedja-setä, aikuismainen pikkupoika, kissoineen ja koirineen sekä krokotiili Gena ikimuistoisine syntymäpäivälauluineen. Kirjailijan muistoa kunnioittaen, julkaisimme kolme Uspenskin kirjoihin perustuvaa kuunnelmasarjaa Areenaan.

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.