Hyppää pääsisältöön

Lisää rahaa Suomen rikkaille

Tuloerot ovat kasvaneet, kun rikkaat rikastuvat. Rikkaat rikastuvat, koska veropolitiikka on suosinut rikkaita. Miksi näin on käynyt? Vastaamassa on mm. valtiovarainministeri Jyrki Katainen Timo-Erkki Heinon toimittamassa ohjelmassa.

Tuloerojen kasvu alkoi Ahon hallituksen verouudistuksesta 1993. Siinä eriytettiin ansiotulojen ja pääomatulojen verotus toisistaan.

Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala on tuloerojen johtavia asiantuntijoita. Tuomala korostaa vuoden 1993 veroratkaisun vaikutusta tuloerojen kasvuun:
”Se tarjosi erinomaisen mahdollisuuden, tai sanotaan kannustimen, erityisesti pörssin ulkopuolisten yhtiöiden omistajille muuntaa tulonsa pääomatuloiksi. Ja tätä etua on selkeästi käytetty.”

Ansiotuloja verotetaan progressiivisesti eli veroprosentti nousee tulojen noustessa. Sen sijaan pääomatulojen veroprosentti on aina sama, 28%, vaikka tulot olisivat kuinka suuret. Suomessa kasvavat nimenomaan verojen jälkeisten eli käytettävissä olevien tulojen erot.

Siitä seuraa, että noin 33 000 euron vuosittaisista palkkatuloista joutuu maksamaan suhteellisesti enemmän veroja kuin miljoonien tai kymmenien miljoonien pääomatuloista.

Usein ajatellaan, että rikkaiden alhainen veroprosentti on heidän vikansa tai ansionsa. MOT:n haastattelema valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) kiistää tämän: ”Ei se tietenkään heidän vika ole, he elävät olemassa olevan lainsäädännön mukaan, jonka poliitikot ovat tehneet.”

Katainen korostaa, että poliitikkojen tehtävänä on arvioida, millä verokannalla ja mitä verottamalla saadaan maksimaalinen hyvinvointi Suomeen. ”En usko siihen, että maksimaalinen veroprosentti tuo maksimaaliset verotulot”, sanoo ministeri Katainen.

Suomessa verosuunnittelusta on tullut erittäin houkuttelevaa, kannattavaa ja yleistä niille, joille se on mahdollista. Esimerkiksi pörssin ulkopuolisissa perheyhtiöissä omistaja-johtaja voi päättää ottaako hän yhtiöstään ankarasti verotettua palkkaa vai hyvin lievästi verotettuja osinkoja. Päätöstä saattaa auttaa myös se, että tällaisen yhtiön osingot ovat 90 000 euroon asti kokonaan verovapaita.

Suomesta on tullut maa, missä keskituloinen työntekijä maksaa suhteellisesti enemmän veroja kuin saman yhtiön johtaja tai omistaja, jolla on miljoonien ja kymmenien miljoonien tulot. MOT: Lisää rahaa Suomen rikkaille selvitti asiaa kolmessa yrityksessä, Stora Ensossa, Sanoma Oy:ssä ja Nordeassa.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Outsider Etelänavalla – Korkki ja Lipponen Sumulaakson sankareina

    Kalle Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen Etelänavalla

    Sumulaakson sankarit vie Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen etelään – kauas etelään, aina Etelämantereelle saakka. Kaksitoistaosainen jännityskertomus toteutettiin radiodraamana 17 vuotta valmistumisensa jälkeen. Nyt kuulemme sen ensimmäistä kertaa viiteenkymmeneen vuoteen, sillä kuunnelmaa ei ole uusittu sitten ensilähetysten.

  • Rikostarinoita Suomesta -sarjan rikoksille yhteistä oli vain se, että ne olivat tosia

    Rikostarinoita Suomesta -sarja esitteli kotimaan rikoksia

    Rikostarinoita Suomesta -sarja on rikosaiheinen dokumenttisarja, jota esitettiin Yleisradiossa 2001–2009. Sarjan tarinat perustuvat todellisuudessa tehtyihin rikoksiin. Artikkelissa on myös sarjan tuottajan Markku Kaireksen haastattelu, jossa hän kertoo sarjan syntytaustoista. Tähän artikkeliin on koottu muutamia 30-osaisen sarjan jaksoja.

  • Harjunpää setvii rikoksia myös neljässä radiodekkarissa

    Harjunpää tutkii kiusantekoa ja kotirauhan häirintää

    Auervaaroja, hylättyjä nuoria ja rakkauden lakeja. Rikoskonstaapeli Harjunpää tutkii kiusantekoa ja kotirauhan häirintää. Lisäksi Harjunpää ja työpari Onerva päätyvät keskelle ennakkoluulojen ja vihan lataamaa ilmapiiriä setviessään romanien vanhoja kaunoja. Radiodekkarit pohjautuvat Matti Yrjänä Joensuun samannimisiin romaaneihin, joista kuunnelmasovitukset on dramatisoinut Timo Kanerva ja ohjauksesta vastaa Rauni Ranta. Harjunpäätä esittää Petteri Sallinen ja Onervaa Elli Castrén.

  • Kotimaisia rikossarjoja rangaistukseksi Suomen kansalle liiasta nordic noirin palvonnasta!

    Toivotut-paketissa Areenassa mm. Raid ja Kiimaiset poliisit

    Syyskuun Toivotut-pakettiin Yle Areenaan on etsitty kissojen, koirien ja vasikoiden avulla suomalaisia rikossarjoja ja -ohjelmia. Rikostarinat kiehtovat ihmismieltä kaikissa muodoissaan. Herääkö meissä jokaisessa poliisi ja rikostutkija? Rikollinen? Vai vetävätkö rikoksen herättämät tunteet rikostarinoiden äärelle? Omia tunteitaan voi tarkastella katsomalla Rosvoja ja poliiseja -paketissa mm. Raidia, Kiimaisia poliiseja, Harjunpäitä ja Rikostarinoita Suomesta.

  • "Ääniteknikotkin räjähtelivät nauruun" – Knallin ja sateenvarjon tarina

    Tekijät muistelevat supersuosittua radiosarjaa vuonna 2010.

    Knallin ja sateenvarjon toistaiseksi viimeinen uusintakierros päättyi lokakuun lopussa vuonna 2010. Erikoisraportti Erikoisosastolta -ohjelmassa käydään läpi supersuositun kuunnelmasarjan historia. Raportissa kuullaan mm. sarjan ohjaajia Rauni Rantaa ja Lars Svedbergiä. Lisäksi mukana ovat näyttelijät Aila Svedberg ja Pekka Autiovuori, sarjan käsikirjoittaja Edward Taylor, kanavapäällikkö Heikki Peltonen ja dramaturgi Harri Virtanen.

  • Ikkunoita ihmismieleen - syksyä juhlistetaan palkituilla radiodraamoilla

    Palkittuja radiodraamoja syyskuun alkuun

    Syksyn alkajaisiksi Areenaan julkaistaan viisitoista Sokeain kuunnelmapalkinnolla palkittua radiodraamaa vuosilta 1978-2006. Tarinoiden skaala liikkuu viime vuosisadan alun Pohjanmaalta 1950-luvun Intiaan, huumevieroitusklinikalta koulukiusatun nahkoihin, lapsensa kehityksestä huolestuneiden vanhempien arkeen ja vaimoaan hautaavan miehen huoliin.

  • Viisitoista lauantaita Välskärin kertomuksia – klassikko taipui kuunnelmasarjaksi 1974

    Välskärin kertomuksia taittui kuunnelman muotoon 1974–1975

    Sakari Topeliuksen "tiiliskiviromaani" Välskärin kertomuksia toteutettiin radiokuunnelman muodossa vuosina 1974–1975. Viisitoistaosaisen näytelmän tekoa esiteltiin tv-ohjelmassa tammikuussa 1975. Julkaisun kynnyksellä myös kuunnelman dramaturgi kirjailija Pekka Lounela vieraili radiossa kertomassa omia ajatuksiaan Topeliuksen klassikkoteoksesta.

  • Badding opetteli humppaa, jotta voisi laulaa kuin Elvis

    Parikymmenvuotinen ura jätti pysyvän jäljen suomipoppiin.

    Herkkä-ääninen Rauli "Badding" Somerjoki (1947–1987) kykeni tulkitsemaan yhtä uskottavasti niin rockia, humppaa kuin sävellettyä lakitekstiä. Somerolaislaulajan vain parikymmenvuotinen ura jätti pysyvän jäljen suomalaiseen populaarimusiikkiin.

  • Knalli ja sateenvarjo ovat palanneet!

    Knalli ja sateenvarjo -jaksoja kuunneltavissa Areenassa

    Rakastettu Knalli ja sateenvarjo palaa Yle Areenaan kymmenen jakson vuosivauhdilla. Areenaan julkaistavat jaksot valitaan suosituimpien joukosta, kuunnellen aiempia yleisöäänestyksiä ja Knalli ja sateenvarjo -faneja.

  • Mykkäfilmi sai äänet – Tältä näytti ja kuulosti sodanaikainen elämä Tampereella

    Sodanaikainen Tampere herätettiin äänien avulla henkiin.

    Historiallinen kuva tutusta kaupungista tai merkittävästä aikakaudesta on aina vaikuttavaa katsottavaa. Mutta oletko ajatellut kuinka paljon äänet vaikuttavat kokemukseen? Äänimaisema tuo ihan omanlaisensa tunteen kuvaan. Asian voi havaita helposti itse katsomalla vaikka elokuvaa ensin ilman ääniä ja tämän jälkeen äänien kanssa.

  • Kotimaisia vaalilupauksia mallia 1983

    Käsittelyssä vuoden 1983 vaalien lupausten toteutuminen.

    Käsittelyssä vuoden 1983 vaalien vaalilupausten toteutuminen tai oikeammin toteutumatta jääminen. Toimittajana Ari Korvola. Syynissä aikakauden vaikutusvaltaisimmat poliitikot puolueineen.