Hyppää pääsisältöön

Lisää rahaa Suomen rikkaille

Tuloerot ovat kasvaneet, kun rikkaat rikastuvat. Rikkaat rikastuvat, koska veropolitiikka on suosinut rikkaita. Miksi näin on käynyt? Vastaamassa on mm. valtiovarainministeri Jyrki Katainen Timo-Erkki Heinon toimittamassa ohjelmassa.

Tuloerojen kasvu alkoi Ahon hallituksen verouudistuksesta 1993. Siinä eriytettiin ansiotulojen ja pääomatulojen verotus toisistaan.

Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala on tuloerojen johtavia asiantuntijoita. Tuomala korostaa vuoden 1993 veroratkaisun vaikutusta tuloerojen kasvuun:
”Se tarjosi erinomaisen mahdollisuuden, tai sanotaan kannustimen, erityisesti pörssin ulkopuolisten yhtiöiden omistajille muuntaa tulonsa pääomatuloiksi. Ja tätä etua on selkeästi käytetty.”

Ansiotuloja verotetaan progressiivisesti eli veroprosentti nousee tulojen noustessa. Sen sijaan pääomatulojen veroprosentti on aina sama, 28%, vaikka tulot olisivat kuinka suuret. Suomessa kasvavat nimenomaan verojen jälkeisten eli käytettävissä olevien tulojen erot.

Siitä seuraa, että noin 33 000 euron vuosittaisista palkkatuloista joutuu maksamaan suhteellisesti enemmän veroja kuin miljoonien tai kymmenien miljoonien pääomatuloista.

Usein ajatellaan, että rikkaiden alhainen veroprosentti on heidän vikansa tai ansionsa. MOT:n haastattelema valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) kiistää tämän: ”Ei se tietenkään heidän vika ole, he elävät olemassa olevan lainsäädännön mukaan, jonka poliitikot ovat tehneet.”

Katainen korostaa, että poliitikkojen tehtävänä on arvioida, millä verokannalla ja mitä verottamalla saadaan maksimaalinen hyvinvointi Suomeen. ”En usko siihen, että maksimaalinen veroprosentti tuo maksimaaliset verotulot”, sanoo ministeri Katainen.

Suomessa verosuunnittelusta on tullut erittäin houkuttelevaa, kannattavaa ja yleistä niille, joille se on mahdollista. Esimerkiksi pörssin ulkopuolisissa perheyhtiöissä omistaja-johtaja voi päättää ottaako hän yhtiöstään ankarasti verotettua palkkaa vai hyvin lievästi verotettuja osinkoja. Päätöstä saattaa auttaa myös se, että tällaisen yhtiön osingot ovat 90 000 euroon asti kokonaan verovapaita.

Suomesta on tullut maa, missä keskituloinen työntekijä maksaa suhteellisesti enemmän veroja kuin saman yhtiön johtaja tai omistaja, jolla on miljoonien ja kymmenien miljoonien tulot. MOT: Lisää rahaa Suomen rikkaille selvitti asiaa kolmessa yrityksessä, Stora Ensossa, Sanoma Oy:ssä ja Nordeassa.

Kommentit
  • Möttönen ja Vehtaaja ratkovat Tehtäviä isolla T:llä

    Raija Orasen lastenkuunnelmasarja nyt pysyvästi Areenassa.

    Raija Oranen on urallaan kirjoittanut niin romaaneja, lastenkirjoja, novelleja kuin elokuva- ja televisokäsikirjoituksia. Hänen esikoislastenkirjansa Möttönen ja vehtaaja ilmestyi vuonna 1979 ja siitä tehtiin samaisena vuonna Ylelle radiokuunnelma. Lukijoina toimivat Jyrki Kovaleff, Aune Lind, Seppo Kolehmainen sekä Lea Pennanen-Mattila.

  • Pullantuoksuinen Hannes vaiko bensankatkuinen Sulo? Testaa, kuka tv-sarjojemme isähahmoista olet!

    Elävän arkiston leikkimielinen isyystesti.

    Oletko isänä Kotikadun Hannes vaiko Rintamäkeläisten Antti? Tai vaikkapa Kyllä isä osaa -sarjan isä? Se selviää tekemällä Elävän arkiston leikkimielisen isyystestin: valitse vastauksista vaihtoehto, joka kuvaa itseäsi parhaiten. Halutessasi voit toki myös selvittää, ketä suomalaista draamaisää oma isäsi muistuttaa. Onnea matkaan!

  • Venäläisen kirjanpitäjän traaginen kuolema käynnisti pitkän ketjun – Likaisen rahan liikkeitä etsitään eurooppalaisista pankeista

    Rahanpesuepäilyjä myös Suomessa toimivissa pankeissa.

    Eurooppalaiset pankit ovat joutuneet viime vuosina useiden rahanpesuepäilyjen kohteeksi. Viimeksi esillä on ollut Danske Bankin sekä Nordean epäillyt yhteydet rikollisen venäläisen rahan pesuoperaatioihin. Yksi epäilty rikollisen rahan lähde liittyy Sergei Magnitskin traagiseen tapaukseen. Ulkolinja kertoi tutkintavankeudessa epäselvissä oloissa kuolleen moskovalaisen kirjanpitäjän kohtalosta ohjelmassa Kuollut mies tuomiolla vuonna 2013.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luotoloiden perheessä ristiäiset, hautajaiset ja salattua rakkautta – Laura Malmivaara lohduttaa pappina Kotikadun kahdeksannella kaudella

    Kotikadun jaksot 239–272 on julkaistu Areenaan.

    Kotikadun kahdeksannella kaudella Luotolan perhe kokee menetyksen ja yksi keskeinen hahmo poistuu sarjasta. Johanneksenkirkon uudeksi pastoriksi saapuu Tuija Kangasharju (Laura Malmivaara), josta tulee nopeasti monen asukkaan olkapää. Sarjaan tulee myös toinen tuore hahmo, kun Bensis saa uuden kokin. Kotikadun kahdeksas kausi on nyt Areenassa. Kotikadun jaksot 206–272.

  • "Nykyajan ihmisen symboli on tuoli" – Istumisesta tuli tupakointiin verrattava pahe

    Monen suomalaisen työ- ja vapaa-aika ovat tuolintäyteisiä.

    Jos tuoleissa olisi tupakka-askien tapaan haitallisuusmerkintä, olisi istujaa uhkaavien sairausten luettelo pitkä. Haitallisuudesta huolimatta monen suomalaisen työ- ja vapaa-aika ovat tuolintäyteisiä. Istumisesta on tullut uhka kansanterveydelle, jota ei poisteta kuntoilemalla rankemmin. Elävän arkiston koosteessa uppoudutaan istumisen vaikutuksiin ja ylösnousemisen iloihin.

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.