Hyppää pääsisältöön

Avuksi lapsiperheen arkeen

Lempeämmät lapsettomuushoidot



Suomessa tehtiin viime vuonna lähes 5 000 koeputkihedelmöityshoitoa ja yli 3 000 pakastetun alkion siirtoa. Koeputkihoidot ovat vakiinnuttaneet asemansa tehokkaimpana lapsettomuushoitona. Perinteinen koeputkihedelmöitys (IVF) aloitetaan yleensä sammuttamalla naisen oma hormonitoiminta nenäsummutteella. Sen jälkeen annetaan päivittäisiä hormonipistoksia, kunnes munasolut ovat kypsiä.

 
YLE AkuuttiHormonihoidon avulla munasarjoihin kasvatetaan useita munarakkuloita kerrallaan, ne kerätään punktiolla ja hedelmöitetään useimmiten puolison siittiöillä laboratoriossa. Saaduista alkioista valitaan enintään kaksi kohtuun siirrettäväksi. Loput alkiot pakastetaan ja niitä voidaan käyttää "seuraavalla kierroksella", ellei ensi yritys onnistu. Kerralla siirrettävien alkioiden määrä on vähennetty. Aiemmin suosittu tapa siirtää varmuuden maksimoimiseksi useampi alkio johti usein monisiköisiin raskauksiin, mikä on suurin lapsettomuushoitojen riski.


Noin joka neljäs koeputkihedelmöitys johtaa raskauteen. Mitä iäkkäämpi nainen, sen huonommat mahdollisuudet on tulla raskaaksi.

Riskejä on monia

Kuten kaikkiin hoitoihin, myös hedelmöityshoitoihin liittyy riskejä ja sivuvaikutuksia. Oman hormonitoiminnan alasajo aiheuttaa vaihdevuosioireita kuumine aaltoineen. Kun tavoitteena on kerätä useita munasoloja kerralla, munarakkuloita voi kehittyä liikaa. Jos yhdessä hoitokierrossa munasarjoihin kehittyy yli 25 munarakkulaa, se aiheuttaa alavatsakipua ja turvotusta.

 
YLE AkuuttiVakavissa tapauksissa vatsaonteloon voi kertyä nestettä, jolloin munuaisten toiminta vaarantuu. Tilaa kutsutaan hyperstimulaatio-oireyhtymäksi. Stakesin mukaan vuonna 2005 raportoitiin yhteensä 91 sairaalahoitoa vaatinutta tapausta. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan luku on kuitenkin alakanttiin raportoitu.


Koeputkihedelmöityshoidoilla alkunsa saavilla lapsilla on kohonnut riski syntyä ennenaikaisesti. Syytä tähän ei tiedetä. Viime aikoina on myös todettu, että perinteinen koeputkihoito voi vaikuttaa epäedullisesti munasolujen laatuun ja kromosomeihin. Normaalistikin munasoluista noin 30 prosenttia on poikkeavia, hormonistimulaation avulla saaduista jopa puolet.


Lapsitoiveen toteutumattomuus on yksi elämän suurimmista kriiseistä. Lapsettomuuden kokemus ei lopu lapsen saamiseen, vaan on usein läsnä koko elämän ajan. Lapsettomuus on paljon muutakin kuin lääketieteellinen ongelma. Hedelmöityshoidot mahdollisine toistuvine pettymyksineen ja henkisine paineineen ovat monille stressaavia. Mielialojen heilahtelua edesauttaa myös hormonilääkintä.


Koeputkihedelmöitys ilman hormonihoitoa (IVM) on uusi menetelmä, joka ei ole vielä laajasti käytössä Suomen lapsettomuusklinikoilla. Väestöliiton klinikassa noin vajaat 10 prosenttia on uusia hoitoja. Menetelmä on potilasystävällinen ja perinteistä "lempeämpi", mutta ei aivan yhtä tehokas. Se ei myöskään sovi kaikille, esim. naisille, joiden munasarjat eivät toimi normaalisti. Kevyemmät hoidot kuitenkin yleistyvät, ja hormonilääkitystä käytetään vähemmän. Tosin meillä tässä ollaan koko ajan oltu melko varovaisia. Suuntaus on kohti yksilöllisempiä, "räätälöityjä" hoitoja.

 

Toimittaja: TARJA VALJUS

Lisätietoa: Lapsettomien yhdistys Simpukka ry http://www.simpukka-yhdistys.fi/

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 8.12.2015