Hyppää pääsisältöön

Melanooma: ”Ei ollut lapsuuskesää ettei selkä palanut”

Puumalalainen Markku Valtonen sairastui syksyllä 2004 melanoomaan eli ihosyöpään. Hän muistaa lapsuuskesiä heinäpellolla, kun selkänahka paloi - vähintään kerran kesässä. Valtosen mielestä ihmisten pitäisi ymmärtää, ettei aurinko sovi kaikille ihotyypeille.

Melanooma alkoi iholta, mutta uusiutuessaan se on tullut esiin muualla kehossa. Vaikka sairaudet ovat ottaneet Markku Valtosesta mittaa ja eläkepaperit ovat tulleet jo suhteellisen nuorella iällä selkänikamien kulumisen takia, miehen huumorintajua ei ole nitistetty.

- Ilmeni, että yksi luomi on lapaluussa kasvanut isoksi mustaksi patiksi. Vaimoni Anne sanoi aina, että se pitää leikkuuttaa. Minä kun en nähnyt sitä, niin ei se minua vaivannut, Markku Valtonen kertoo.

YLE AkuuttiLähempänä joulua 2004 Anne Valtonen tilasi miehelleen lääkäriajan. Luomi leikattiin ja siitä löydettiin melanooma. Leikkaus haluttiin uusia vielä vuodenvaihteen jälkeen. Silloin todettiin, että leikkauskohdan kaikki reunukset olivat puhtaat.

- Olin terve mies, oli hienoa.

Aikaa kului vuosi ja samaan leikkauskohtaan ihon alle tuli iso patti, joka leikattiin. Tällä kertaa leikattiin nukutuksessa vähän laajemmin, niin syvältä kuin lapaluun kohdalta voi leikata.

- Se oli taas melanooma.

Vaimon lääkärireissulla miehestä tuli potilas

Seuraava käänne tapahtui tammikuussa 2008. Markku Valtosen vaimolle tuli antibiooteista allerginen reaktio ja oli hakeuduttava lääkäriin.

- Siinä odotushuoneessa luin päivän lehden ja katsoin telkkarista jotain ralliohjelmaa. Kun nousin siitä ylös, niin kuva jäi pyörimään silmissä. Katsoipa mihin tahansa niin kaikki pyöri. Pyörryin siihen, ja kolmen tunnin päästä heräsin osastolta.

YLE AkuuttiMelanoomaa löydettiin päästä ja alaselästä. Samalla huomattiin, että kolmas nikama alhaalta selästä on kulunut melkein loppuun ja kulumia oli myös muissa nikamissa. Selkävaivojen perusteella Markku Valtoselle myönnettiin sittemmin eläkepaperit. Melanoomalöydökset merkitsivät puolestaan sitä, että edessä oli sädehoitoreissuja Jyväskylään.

- Siinä kuului asiaan, että tukka lähtee päästä saunareissulla laikkuina.

Sädehoidon lisäksi hoitona oli interferonipiikitys.

- Se on siitä hyvä lääke, että tulee hyvä hajuaisti. Naisten hajuvesiä ei pysty haistelemaan, ja jos kissanruokapurkin avaa, niin on mentävä toiseen huoneeseen.

Markku Valtonen pohtii, että 15 vuoteen hänellä ei ollut hajuaistia juuri ollenkaan ja ruokakin maistui aina samalta riippumatta siitä mitä söi. Interferonihoidon jälkeen onkin ollut tässä suhteessa terveempi olo. Hoidot tepsivät.

- Olin taas terve mies, hirveen hyvä olo, Valtonen veistää.

Seuraava kerta tuli yllättävän pian

Tammikuusta ei kestänytkään kuin marraskuuhun 2008, kun ongelmia alkoi olla käden kanssa.

YLE Akuutti- Vasen käsi alkoi olemaan puutuneen tuntuinen, mutta se toimi ihan hyvin.

Valtonen hakeutui lääkäriin ja hänen vaatimistaan röntgenkuvista ei löytynyt mitään. Käsi meni todella huonoon kuntoon, useat lääkärireissut poikivat vain iskiaslääkettä kipeään selkään ja hartioihin.

Markku Valtoselle neurologipuoli oli ehtinyt tulla tutuksi. Hän otti yhteyttä neurologiin, joka järjesti hänet magneettikuvaukseen, viipalekuvaukseen, jossa kaikki kuvattiin.

Alun perin kuvausten piti kestää vain parikymmentä minuuttia, mutta aika vain piteni.

- He kuvasivat, kuvasivat ja kuvasivat. Tuloksista ilmeni, että niskassa oli jälleen melanoomaa. Se oli ennättänyt painaa hermopinteitä. Erityisesti vaikutus tuntui vasemman puolen raajoissa.

- Eivät kaikki liikkeet ole pysähtyneet, mutta aika paljon. Kädessä on jonkun verran voimaa ranteesta ylöspäin, mutta lihakset ovat menneet molemmilta puolilta niin käsistä kuin jaloistakin heikompaan kuntoon.

- Ei ole enää kuin tämä massu, Valtonen nauraa.

Toive olisi, että vasempaan käteen saisi vielä voimaa ja toimintakykyä palaamaan.

- Uuden elämän aloittamistahan tämä on, mutta en enää usko, jos lääkäri sanoo, että sinä olet ihan terve taas.

Lapsuuskesinä ilman paitaa

Sairastumisen syitä Valtonen ei epäile.

YLE Akuutti- 1960-luvulla ja 1970-luvulla ei sellaista kesää ollutkaan, ettei selkänahka palanut ainakin kerran, pikemmin pari kolme kertaa. Ja kun selkä paloi, iho kesi oikein levyinä.

Markku Valtonen pohtii, ettei auringon vaarallisuutta silloin tiedetty. Nyt tiedetään ja ihmisten pitäisi tajuta, ettei aurinko sovi kaikille ihotyypeille.

- Ihmisten pitäisi ajatella sitä silleen, että aurinko on vaarallista. Mieluummin olisin ollut silloinkin pitkähihainen paita päällä, jos olisin tiennyt, että tällaista voi minulle sattua.

Perhe huomaa muutokset

- Vaimo tietysti osaa itkeä enemmän kuin minä, yksi pieni itku otettiin yhdessä nukkumaan käydessä, Markku Valtonen pohdiskelee.

- Esikoistytär ymmärtää sairauden, pojat ovat vielä 13- ja 9-vuotiaita. Pienempi ei ymmärrä taudin vakavuutta, tietää kuitenkin että olen ollut kotoa poissa lääkärissä.

YLE Akuutti- Minä olen muuttunut, olen huomattavan paljon erilainen kuin ennen. Sitä ei ehkä itse huomaa, mutta perhe huomaa.

Jossain vaiheessa sairaus suututti, niin että kirosanat lensivät. Toisaalta muutos näkyy siinä, että on ehtinyt istua ja ajatella.

- Tulee yllättäviä asioita mieleen, kun ihminen malttaa vaan istua ja miettiä. Ei ole kiire mihinkään.

Puumalalaisen maalaistalon pihapiirissä näkyy kissa, joka isäntänsä tavoin osaa olla hiljaa paikallaan. Pihalla on myös koirien aitaus, sähköpaimenella suojattu susilta, jos vaikka sähkön räpsäys edes saisi susia harkitsemaan toiseen kertaan koirien häiritsemistä.

Laitumella on myös ravihevosia, joita Anne-vaimo ohjastaa. Markku Valtonen esittelee hevosista kaksi.

YLE Akuutti- Tämä on Hovin Lissu, eläkeläinen, niin kuin minäkin, ollut vaan lapsuudesta saakka. Ja tämä on Hovin Hilutar, vuoden 2016 ravikuningatar. Tämä on oikein lutunen, työntää pään aina kainaloon.

Markku Valtonen pohtii kahvikupin äärellä, että ehkä ajatus ravikuningattaresta on toiveajattelua, mutta toiveita pitää olla. Leppoisa jutustelu sisällä talossa keskeytyy, kun isäntä katsoo ulos. Hevoset ovat karanneet. Kun sähköpaimen on solmittava kiinni, näkyy miten vasemman käden sormien kanssa on vaikea toimia. Puristusvoimaa ei ole ja solmun teko on melkoinen haaste. Mutta viimein aita on korjattu.

- Nyt meillä on ehjä aitaus ja nyt pitäisi saada hevoset kiinni, Markku Valtonen tuumaa ja savolaishuumori näyttää karvansa.

Markku Valtonen on alusta saakka ollut avoin sairauksistaan. Hän on paikallisessa Puumala-lehdessäkin kertonut sairastumisestaan melanoomaan, hän on halunnut olla varoittavana esimerkkinä.

- Minusta on hyvä, kun minä puhun ihmisille. Voihan sitä olla joitain, jotka sanoisivat, että eikö tuo Markku voisi jo välillä pitää turpaansa kiinni, hän nauraa, mutta vakavoituu pian.

- Mutta kuitenkin, puhuminen on tärkeää.

- Nuorempi poika on yhdeksän vuoden ikäinen, Se on toiveena, että saisin nähdä mitä hän rupeaa aikuisena tekemään.

Toimittaja: SINI SILVÀN

Lisää ohjelmasta

Nainen ja mies seisovat selät vastakkain, taustalla mitta-asteikkoa symboloivaa grafiikkaa.
Nainen ja mies seisovat selät vastakkain, taustalla mitta-asteikkoa symboloivaa grafiikkaa. Kuva: Yle / Seera Rytkölä Akuutti,Pituuskasvu
Nainen kurkistaa peiton alta.
Nainen kurkistaa peiton alta. Kuva: Unsplash uni (biologiset ilmiöt),nukkuminen