Hyppää pääsisältöön

TV-uutisten tunnukset

TV-uutisten tunnukset ovat olleet osa yhteistä historiaamme jo vuodesta 1959 alkaen. Miten tunnukset ovat aikain saatossa muuttuneet?

Tunnusten avulla TV-uutisten ilmettä on muokattu kulloinkin haluttuun suuntaan.

Varhaisimmassa esimerkissämme painopiste on vielä kamerassa. Kuvakieli oli vahvasti kotimainen vaihdellen urbaanin ja agraarin maiseman välillä.

Sittemmin ajankohtaisuutta korostava tunnelma on luotu sähköistävän musiikin ja erilaisten globaalisuutta kuvaavien tunnusten kautta. Sellaisia ovat olleet mm. maapallo, kello, tutka ja "uutismuna". Musiikissa on kuultu mm. konekirjoituksen, pulssin ja lambadan rytmejä.

Vuosina 1993-2007 musiikin säveltänyt Kari Nihti paljastaa upottaneensa tunnuksiinsa koukutuksia, joiden tarkoituksena oli avautua kuulijalle vasta ajan kanssa. Sellainen oli mm. rytmisenä elementtinä kuultava morsetus "taatitaataa titaatiti ti" eli Yle.

Alkuvuodesta 2013 oli jälleen aika uudistaa sekä samalla yhtenäistää kaikkien Ylen uutislähetysten ilme. TV-uutisissa uusiksi meni kaikki: studio, grafiikka sekä musiikki, jossa nyt ensimmäisen kerran kuullaan Radion sinfoniaorkesteria. Raikkaaseen ilmeeseen kuuluu myös se, että uutiset juonnetaan nyt seisten.

Teksti: Petra Himberg

Tietolaatikko

TV-uutisten edeltäjä Kamerakierros oli aloittanut vuonna 1957. Syyskuun alussa 1959 ohjelman alkuun alettiin lisätä viiden minuutin STT:n sähkeuutiset. Kamerakierroksella oli ikonimainen, jo lähes legendaksi muodostunut tunnus: otsikkofilmi, missä 16:mm Arriflex-filmikamera kääntyi kohti katsojaa ja kameran linssistä tuli teksti "Kamerakierros".

1960-luvulla uutiset aloitettiin yksinkertaisesti "Uutiset"-planssilla.

Keväällä 1970 katsojat saivat nähtäväkseen ensimmäisen varsinaisen uutislogon. Reijo Paatsion suunnittelema tunnus sekä tunnusanimaatio osoittautuivat niin hyviksi, ettei niitä vaihdettu edes värilähetyksiin siirryttäessä.

Tunnusta alettiin muokata uusiksi vasta 1980-luvun alussa. Pienen kilpailun jälkeen tunnuksen sai tehtäväkseen Tööt-filmi, suunnittelijoinaan Antti Kari ja Brian Eley. Musiikin teki Jukka Ruohomäki.
Tunnus suunniteltiin ja toteutettiin tietokoneen avulla, jokainen ruutu tulostettiin ensin paperille viivapiirustuksena, mistä ne kuvattiin ruutu ruudulta filmille. Värjäyksen kanssa oli pulmia ja lopulta päädyttiin käsinvärjäykseen.

Seuraava tunnus otettiin käyttöön vuonna 1987, samassa yhteydessä siirryttiin elektroniseen kuvankäsittelyyn. Kilpailun voitti Crea-video, yhteistyökumppanina oli englantilainen Call-Graphics suunnittelijanaan Brian Eley. Tunnuksessa "uutismuna" lähtee lentoon "uutislogopellosta" muototuakseen lopulta logoksi.

Paljon huomiota saanut TV-uutisten Uutistunti starttasi 1.1.1993. Uusi tunnus suunniteltiin yhdessä Taideteollisen korkeakoulun kanssa, animaattorina toimi Antti Kari. Logo oli muotoilija Stefan Lindforsin käsialaa, musiikin sävelsi Kari Nihti. Tunnus eli vain kolmisen kuukautta. Uutistunnin jälkeisen tunnuksen suunnitteli työryhmä Pentti Kakkori, Stan Shingler ja Touko Yrttimaa. Musiikki pysyi ennallaan. Tunnuksessa Stefan Lindforsin reikälavasteet muodostivat elementit, jotka sahasivat kuvapinnalla.

Vuonna 1995 uutiset alettiin lähettää sinistudiosta ja lavasteet uusittiin virtuaalisiksi. Tunnuksen toteuttivat ennestään tuttu työryhmä Kakkori-Shingler-Yrttimaa-Nihti.

Vuonna 1999 uutisten ilme muuttui jälleen, kun uusi studio rakennettiin entisen filmilaboratorion tiloihin. Lavastuksena katsojille näkyi uutisten maisemakonttori. Uuden tunnuksen suunnittelivat Pentti Kakkori, Touko Yrttimaa, Katriina Westerholm, Riikka Tähtinen ja Hannu Hellsten. Ennestään tuttu Nihdin tunnusmusiikki oli saanut lambadavaikutteita.

Digitaalinen uutiskanava YLE24 aloitti syyskuussa 2000. Tasatuntiuutisille haluttiin omaa ilmettä, ja sen toteuttivat kanavan päägraafikko Hannu Hellstén ja uutisten hovisäveltäjä Kari Nihti.

Uutisten ilme muuttui seuraavan kerran vuonna 2007. Kaikki muuttui: kuvakoko, tunnukset, musiikki, lavastukset.

Vuonna 2013 yhtenäistettiin kaikki Ylen uutislähetykset. Historiansa laajimmassa uudistuksessa myös tv-uutiset saivat täysin uuden ilmeen: uuden studion, grafiikan sekä musiikin. Musiikin sävelsivät Antti Heinonen, Tapio Kangas ja Tapani Kuusniemi ja sen esitti RSO.

Kommentit
  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.