Hyppää pääsisältöön

TV-uutisten tunnukset

TV-uutisten tunnukset ovat olleet osa yhteistä historiaamme jo vuodesta 1959 alkaen. Miten tunnukset ovat aikain saatossa muuttuneet?

Tietolaatikko

TV-uutisten edeltäjä Kamerakierros oli aloittanut vuonna 1957. Syyskuun alussa 1959 ohjelman alkuun alettiin lisätä viiden minuutin STT:n sähkeuutiset. Kamerakierroksella oli ikonimainen, jo lähes legendaksi muodostunut tunnus: otsikkofilmi, missä 16:mm Arriflex-filmikamera kääntyi kohti katsojaa ja kameran linssistä tuli teksti "Kamerakierros".

1960-luvulla uutiset aloitettiin yksinkertaisesti "Uutiset"-planssilla.

Keväällä 1970 katsojat saivat nähtäväkseen ensimmäisen varsinaisen uutislogon. Reijo Paatsion suunnittelema tunnus sekä tunnusanimaatio osoittautuivat niin hyviksi, ettei niitä vaihdettu edes värilähetyksiin siirryttäessä.

Tunnusta alettiin muokata uusiksi vasta 1980-luvun alussa. Pienen kilpailun jälkeen tunnuksen sai tehtäväkseen Tööt-filmi, suunnittelijoinaan Antti Kari ja Brian Eley. Musiikin teki Jukka Ruohomäki.
Tunnus suunniteltiin ja toteutettiin tietokoneen avulla, jokainen ruutu tulostettiin ensin paperille viivapiirustuksena, mistä ne kuvattiin ruutu ruudulta filmille. Värjäyksen kanssa oli pulmia ja lopulta päädyttiin käsinvärjäykseen.

Seuraava tunnus otettiin käyttöön vuonna 1987, samassa yhteydessä siirryttiin elektroniseen kuvankäsittelyyn. Kilpailun voitti Crea-video, yhteistyökumppanina oli englantilainen Call-Graphics suunnittelijanaan Brian Eley. Tunnuksessa "uutismuna" lähtee lentoon "uutislogopellosta" muototuakseen lopulta logoksi.

Paljon huomiota saanut TV-uutisten Uutistunti starttasi 1.1.1993. Uusi tunnus suunniteltiin yhdessä Taideteollisen korkeakoulun kanssa, animaattorina toimi Antti Kari. Logo oli muotoilija Stefan Lindforsin käsialaa, musiikin sävelsi Kari Nihti. Tunnus eli vain kolmisen kuukautta. Uutistunnin jälkeisen tunnuksen suunnitteli työryhmä Pentti Kakkori, Stan Shingler ja Touko Yrttimaa. Musiikki pysyi ennallaan. Tunnuksessa Stefan Lindforsin reikälavasteet muodostivat elementit, jotka sahasivat kuvapinnalla.

Vuonna 1995 uutiset alettiin lähettää sinistudiosta ja lavasteet uusittiin virtuaalisiksi. Tunnuksen toteuttivat ennestään tuttu työryhmä Kakkori-Shingler-Yrttimaa-Nihti.

Vuonna 1999 uutisten ilme muuttui jälleen, kun uusi studio rakennettiin entisen filmilaboratorion tiloihin. Lavastuksena katsojille näkyi uutisten maisemakonttori. Uuden tunnuksen suunnittelivat Pentti Kakkori, Touko Yrttimaa, Katriina Westerholm, Riikka Tähtinen ja Hannu Hellsten. Ennestään tuttu Nihdin tunnusmusiikki oli saanut lambadavaikutteita.

Digitaalinen uutiskanava YLE24 aloitti syyskuussa 2000. Tasatuntiuutisille haluttiin omaa ilmettä, ja sen toteuttivat kanavan päägraafikko Hannu Hellstén ja uutisten hovisäveltäjä Kari Nihti.

Uutisten ilme muuttui seuraavan kerran vuonna 2007. Kaikki muuttui: kuvakoko, tunnukset, musiikki, lavastukset.

Vuonna 2013 yhtenäistettiin kaikki Ylen uutislähetykset. Historiansa laajimmassa uudistuksessa myös tv-uutiset saivat täysin uuden ilmeen: uuden studion, grafiikan sekä musiikin. Musiikin sävelsivät Antti Heinonen, Tapio Kangas ja Tapani Kuusniemi ja sen esitti RSO.

Tunnusten avulla TV-uutisten ilmettä on muokattu kulloinkin haluttuun suuntaan.

Varhaisimmassa esimerkissämme painopiste on vielä kamerassa. Kuvakieli oli vahvasti kotimainen vaihdellen urbaanin ja agraarin maiseman välillä.

Sittemmin ajankohtaisuutta korostava tunnelma on luotu sähköistävän musiikin ja erilaisten globaalisuutta kuvaavien tunnusten kautta. Sellaisia ovat olleet mm. maapallo, kello, tutka ja "uutismuna". Musiikissa on kuultu mm. konekirjoituksen, pulssin ja lambadan rytmejä.

Vuosina 1993-2007 musiikin säveltänyt Kari Nihti paljastaa upottaneensa tunnuksiinsa koukutuksia, joiden tarkoituksena oli avautua kuulijalle vasta ajan kanssa. Sellainen oli mm. rytmisenä elementtinä kuultava morsetus "taatitaataa titaatiti ti" eli Yle.

Alkuvuodesta 2013 oli jälleen aika uudistaa sekä samalla yhtenäistää kaikkien Ylen uutislähetysten ilme. TV-uutisissa uusiksi meni kaikki: studio, grafiikka sekä musiikki, jossa nyt ensimmäisen kerran kuullaan Radion sinfoniaorkesteria. Raikkaaseen ilmeeseen kuuluu myös se, että uutiset juonnetaan nyt seisten.

Teksti: Petra Himberg

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.

  • Vieraita Transilvaniasta ja aikojen takaa – tieteis- ja kauhukuunnelmia syksyä synkistämään

    Dracula, Frankenstein ja toivottuja scifikuunnelmia.

    Tieteiskertomuksissa matkustetaan esihistoriaan ampumaan dinosauruksia ja herätellään henkiin horroksessa virunut tieteilijä. Vieraalla planeetalla kasveillakin on tietoisuus ja kyky hallita vieraiden mieliä. Poikien viljelyharrastus uhkaa avata ovet ulkoavaruuden valloittajille. Dracula nousee maihin Lontoossa ja tohtori Frankensteinin luoma hirviö etsii rakkautta ja hyväksyntää syrjäisellä saarella.