Hyppää pääsisältöön

Musiikkia lasten korville

Musiikkia lasten korville. Kuva: Mika Kanerva, YLE Kuvapalvelu

Aika harvassa ovat kulttuurit, joissa musiikilla ei olisi ollut jonkinlaista roolia ihmisten arjessa ja juhlassa. Myös lapset ovat kautta aikain tottuneet kuulemaan ympäristössään erilaisia rytmien, melodioiden ja harmonioiden muodostamia musiikillisia elementtejä kohtuun kuullusta sydämen jytkytyksestä alkaen. 

Nykylapsen on miltei mahdotonta olla kuulematta musiikkia enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Vaikka hänelle ei kotona lauleta tai aktiivisesti soiteta jotain vauvoille suositeltavaa musiikkituotetta, niin useissa kodeissa kuitenkin kuunnellaan levyjä tai radiota enemmän tai vähemmän tietoisesti - ja televisiossakin pauhaa alvariinsa jonkinlainen poppi.

Myös julkisen asiointimme ykkösnäyttämöt eli kaupat ja kauppakeskukset on täytetty muun hälyn sekaan sopivalla taustamusiikilla.


Musiikkivalinnoilla on merkitystä

Kun lapsi kasvaa, hänestä tulee entistä aktiivisempi kuluttaja myös musiikin saralla. Lapsi osaa päiväkodin musahetkillä vaatia tuttuja suosikkeja, myös kavereiden myötä uusimmat lasten hitit tulevat tutuiksi.

Lapsen musiikkimakuun ja sen kehitykseen vaikuttavat kuitenkin eniten vanhempien valinnat: millaista musiikkia aikuiset kuuntelevat kotona, mitä levyjä lapselle hankitaan ja millaisiin musiikkitapahtumiin häntä kuskataan. Tämän tietävät myös markkinamiehet. Lasten musiikkia on viime aikoina alettukin markkinoida enenevässä määrin aikuisten mieltymyksiin vedoten.


Millaista musiikkia lasten pitäisi kuunnella?

Koska musiikki vaikuttaa suoraan aivojen mielihyväkeskukseen ja aktivoi muutenkin aivoja, niin kaipa suoraviivaisesti voisi ajatella lapsille soveltuvan musiikin olevan sellaista, josta lapsi pitää. Se ei kuitenkaan voi olla ainoa kriteeri. Aika iso lapsille suunnatusta musiikista perustuu halpahintaiselle kosiskelulle, jossa yksinkertaiset rytmit ja melodiat ja hassunhauskoille hupsutuksille perustuvat sanoitukset saavat lapset viihtymään. Mitään kovin syvällisiä musiikillisia tai sanoituksellisia elementtejä ei tässä musiikinlajissa kuitenkaan ole.

Musiikkia monipuolisesti. Kuva: Mika Kanerva, YLE KuvapalveluMusiikki avaa lapsen päässä kanavan, joka tarjoaa valtavan mahdollisuuden monenlaiselle oppimiselle ja oivaltamiselle. Siksi on rankkaa aliarvioimista kuunteluttaa lapsella pelkästään kovin yksipuolista tai yksinkertaista musiikkia. Huonosti tehty rokki on edelleen huonosti tehtyä rokkia, vaikka sanat olisivat kuinka hassut - tai vaikka musiikkia esittäisivät smurffit, rotat tai muut vastaavat hittituotteet.

On sääli, että suomalainen musiikki-ilmasto on niin angloamerikkalaisen tradition läpitunkema, että suurin osa suomalaislapsista totutetaan kumpuavaan tasajakoiseen jumputukseen ja yksinkertaisille kolmisoinnuille rakentuville harmonioille jo aivan pienestä pitäen.

Ilahduttavalla tavalla lasten musiikkikenttää sulostuttamaan on viime vuosina kuitenkin ilmaantunut myös tekijöitä, jotka ammentavat etnosta, jazzista ja muista enemmän marginaalissa olevista genreistä. Klassisen musiikin tekijät intoutuvat aika ajoin tekemään musiikkia myös lapsille, ja sitäkin on syytä tervehtiä ilolla.

Niin ikään omaan suomalaiseen perinteeseemme perustuvaa lastenmusiikkia tehdään nykyään ilahduttavan paljon.

Onhan nimittäin niin, että lastenmusiikin tehtävä ei ole vain viihdyttää lasta. Musiikilla pitää olla jossain määrin myös pedagogisia tehtäviä. Aiemmin kuulemattomat melodiat ja rytmit pakottavat aivot pinnistelemään, ja monipuolinen tarjonta laajentaa musiikillista maailmaa uusille alueille.

Sitä paitsi musiikki ei ole koskaan vain musiikkia. Se kantaa muassaan aina laajempaa historiaa ja tuo viestin siitä kulttuurista ja maailmasta, josta se on lähtöisin.

 

Mikko Mäkelä on lastentarhanopettaja, musiikin harrastaja ja kaupunginvaltuutettu Vantaalta. Perheeseen kuuluvat perulaissyntyinen vaimo, 5-vuotias tyttö sekä pieni poika.


Mikon musiikkisuosituksia lapsille:

  • Mielen porvarillinen hämärä

    Tietämättömyyden tuskaa, idiopatian ambivalenssia mietti hän

    Siltä varalta, että joku muu ei tietäisi samat, kuin minä en tiedä, kerron tässä pari kolme esimerkkiä viime aikojen tietämättömyyksistä. Alkaen siitä viikontakaisesta.

  • Mukavia

    Ilon aiheita ja 1 vastoinkäyminen + pari kuvanpahaista

    Niin kuivaa, että kun sitä maistaa, vaistomaisesti ryhti menee kyyryyn kuin kyttäävällä kissalla, hampaat pureutuvat yhteen kuin venäläisten ы-iissä, ja silmät siristyvät ja vettyvät ja sylkirauhasten käyttöastemittari menee ensin oranssille ja lopulta punaiselle.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Näkökulmat

  • Jouni Tossavainen: Nykyaikainen kilpaurheilu ei edistä ihmisen terveyttä

    Siinä hetkessä alan kilpailla, kun joku yrittää ohi.

    Porukat lenkkeilevät kuola valuen, kuonot kurtussa ja aivot narikassa. Millä tahansa lenkillä hymyilevä vastaantulija on poikkeus, ystävällinen tervehdys ihme. Tiukka ruumis on aina kauniimpi näky kuin lukeva ihminen. Kirjailija ja runoilija Jouni Tossavainen kirjoitti KulttuuriCocktailille esseen liikunnasta – ja liikkumattomuudesta.

  • Juha Hurme: Viiankiaapa

    Viiankiaapa

    Aapasuo on Suomen pohjoiselle luonnolle ominainen, mutta kömpelölle ja jäykistyneelle karvattomalle apinalle hankalaa maastoa. Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Juha Hurme on huolestunut Viiankiaavan kohtalosta.

  • Mielen porvarillinen hämärä

    Tietämättömyyden tuskaa, idiopatian ambivalenssia mietti hän

    Siltä varalta, että joku muu ei tietäisi samat, kuin minä en tiedä, kerron tässä pari kolme esimerkkiä viime aikojen tietämättömyyksistä. Alkaen siitä viikontakaisesta.

  • Marjo Niemi: Avuton olo ja pari syytä sille

    Avuton olo ja pari syytä sille

    Viimeisen kahden vuoden aikana olen huomannut ihmisten ja myös itseni väsyvän siihen, että usko omiin vaikuttamismahdollisuuksiin on kutistunut. Kirjoittaa Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti.

  • Riina Katajavuori: Mennään jo naapuriin

    Jemenissä tuoksuu jasmiini. Niin kuin juuri nyt Suomessakin.

    Tajusin olevani eri sukupolvea viimeistään silloin, kun päiväkoti-ikäinen kuopus opetti minulle, että hyvää päivää on somaliaksi Maalin wanaagsan, kirjoittaa Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Riina Katajavuori.

  • Mukavia

    Ilon aiheita ja 1 vastoinkäyminen + pari kuvanpahaista

    Niin kuivaa, että kun sitä maistaa, vaistomaisesti ryhti menee kyyryyn kuin kyttäävällä kissalla, hampaat pureutuvat yhteen kuin venäläisten ы-iissä, ja silmät siristyvät ja vettyvät ja sylkirauhasten käyttöastemittari menee ensin oranssille ja lopulta punaiselle.

  • Juha Hurme: Puhe valmistuville

    Puheluonnos, jonka voit muokata itsellesi.

    Tähän aikaan vuodesta merkittävä joukko kansalaisia, enimmäkseen siitä nuoremmasta ja lupaavammasta päästä, valmistuu jostakin tutkinnosta. Se on juhlan paikka. Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Juha Hurme pitää puheen.

  • Kohtalon isku vyön alle!

    Kohtalon iskuja pikku-ukkojen näkymistä miettii Kajo

    Olin kotona, ja päässä sellainen olo kun päässä kotona on. Että hou, ham! Mitähän tekisin!

  • Kirjojen Suomi: Pietari K. kävi täällä

    Essee- ja podcast-sarja ajatteleville lukijoille

    Hukkuuko kaunokirjallisuus epävarman työelämän kiireisiin? Uudessa essee- ja podcast-sarjassa Pietari K. kävi täällä toimittaja ja pätkätyöläinen Pietari Kylmälä tutkii identiteettiään ja lukee puolestasi tolkuttomat kasat kotimaista kirjallisuutta sadan vuoden ajalta.