Hyppää pääsisältöön

Musiikkia lasten korville

Musiikkia lasten korville. Kuva: Mika Kanerva, YLE Kuvapalvelu

Aika harvassa ovat kulttuurit, joissa musiikilla ei olisi ollut jonkinlaista roolia ihmisten arjessa ja juhlassa. Myös lapset ovat kautta aikain tottuneet kuulemaan ympäristössään erilaisia rytmien, melodioiden ja harmonioiden muodostamia musiikillisia elementtejä kohtuun kuullusta sydämen jytkytyksestä alkaen. 

Nykylapsen on miltei mahdotonta olla kuulematta musiikkia enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Vaikka hänelle ei kotona lauleta tai aktiivisesti soiteta jotain vauvoille suositeltavaa musiikkituotetta, niin useissa kodeissa kuitenkin kuunnellaan levyjä tai radiota enemmän tai vähemmän tietoisesti - ja televisiossakin pauhaa alvariinsa jonkinlainen poppi.

Myös julkisen asiointimme ykkösnäyttämöt eli kaupat ja kauppakeskukset on täytetty muun hälyn sekaan sopivalla taustamusiikilla.


Musiikkivalinnoilla on merkitystä

Kun lapsi kasvaa, hänestä tulee entistä aktiivisempi kuluttaja myös musiikin saralla. Lapsi osaa päiväkodin musahetkillä vaatia tuttuja suosikkeja, myös kavereiden myötä uusimmat lasten hitit tulevat tutuiksi.

Lapsen musiikkimakuun ja sen kehitykseen vaikuttavat kuitenkin eniten vanhempien valinnat: millaista musiikkia aikuiset kuuntelevat kotona, mitä levyjä lapselle hankitaan ja millaisiin musiikkitapahtumiin häntä kuskataan. Tämän tietävät myös markkinamiehet. Lasten musiikkia on viime aikoina alettukin markkinoida enenevässä määrin aikuisten mieltymyksiin vedoten.


Millaista musiikkia lasten pitäisi kuunnella?

Koska musiikki vaikuttaa suoraan aivojen mielihyväkeskukseen ja aktivoi muutenkin aivoja, niin kaipa suoraviivaisesti voisi ajatella lapsille soveltuvan musiikin olevan sellaista, josta lapsi pitää. Se ei kuitenkaan voi olla ainoa kriteeri. Aika iso lapsille suunnatusta musiikista perustuu halpahintaiselle kosiskelulle, jossa yksinkertaiset rytmit ja melodiat ja hassunhauskoille hupsutuksille perustuvat sanoitukset saavat lapset viihtymään. Mitään kovin syvällisiä musiikillisia tai sanoituksellisia elementtejä ei tässä musiikinlajissa kuitenkaan ole.

Musiikkia monipuolisesti. Kuva: Mika Kanerva, YLE KuvapalveluMusiikki avaa lapsen päässä kanavan, joka tarjoaa valtavan mahdollisuuden monenlaiselle oppimiselle ja oivaltamiselle. Siksi on rankkaa aliarvioimista kuunteluttaa lapsella pelkästään kovin yksipuolista tai yksinkertaista musiikkia. Huonosti tehty rokki on edelleen huonosti tehtyä rokkia, vaikka sanat olisivat kuinka hassut - tai vaikka musiikkia esittäisivät smurffit, rotat tai muut vastaavat hittituotteet.

On sääli, että suomalainen musiikki-ilmasto on niin angloamerikkalaisen tradition läpitunkema, että suurin osa suomalaislapsista totutetaan kumpuavaan tasajakoiseen jumputukseen ja yksinkertaisille kolmisoinnuille rakentuville harmonioille jo aivan pienestä pitäen.

Ilahduttavalla tavalla lasten musiikkikenttää sulostuttamaan on viime vuosina kuitenkin ilmaantunut myös tekijöitä, jotka ammentavat etnosta, jazzista ja muista enemmän marginaalissa olevista genreistä. Klassisen musiikin tekijät intoutuvat aika ajoin tekemään musiikkia myös lapsille, ja sitäkin on syytä tervehtiä ilolla.

Niin ikään omaan suomalaiseen perinteeseemme perustuvaa lastenmusiikkia tehdään nykyään ilahduttavan paljon.

Onhan nimittäin niin, että lastenmusiikin tehtävä ei ole vain viihdyttää lasta. Musiikilla pitää olla jossain määrin myös pedagogisia tehtäviä. Aiemmin kuulemattomat melodiat ja rytmit pakottavat aivot pinnistelemään, ja monipuolinen tarjonta laajentaa musiikillista maailmaa uusille alueille.

Sitä paitsi musiikki ei ole koskaan vain musiikkia. Se kantaa muassaan aina laajempaa historiaa ja tuo viestin siitä kulttuurista ja maailmasta, josta se on lähtöisin.

 

Mikko Mäkelä on lastentarhanopettaja, musiikin harrastaja ja kaupunginvaltuutettu Vantaalta. Perheeseen kuuluvat perulaissyntyinen vaimo, 5-vuotias tyttö sekä pieni poika.


Mikon musiikkisuosituksia lapsille:

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Näkökulmat

  • Juha Hurme: Sensaatio!

    Sensaatio!

    Kaarlo Uskela (1878-1922) on kotimaisen kirjallisuuden puuttuva rengas. Puuttuva rengas minkä välillä? No, sanokaamme Minna Canthin, Algot Untolan, Maria Jotunin, Runar Schildtin, Elmer Diktoniuksen ja Pentti Haanpään välillä aaltoilevassa mentaaliavaruuden tyhjiössä. Suunnilleen sillä seudulla.

  • Riina Katajavuori: Varokaa nakuja lapsia!

    Voiko lastenkirjoissa nakuilla?

    Mikko Maitomies on riemastuttava kirja, jota sukupolvet toisensa jälkeen jaksavat lukea. Mutta pelkään pahoin, että tänä päivänä se jäisi julkaisematta. Syy on paljas kuin Mikon peppu, kirjailija Riina Katajavuori pohtii kolumnissaan.

  • Otso Kantokorpi: Haluan takaisin kirjamessuille!

    Toisinaan uudistus on vakavasti tarpeen.

    Olen osallistunut Helsingin Kirjamessuille alusta saakka useassa roolissa, kustantajana, kirjailijana ja paneelikeskustelijana. Viime vuosina olen yrittänyt vältellä tapahtumaa, kirjoittaa kolumnisti Otso Kantokorpi.

  • Antti Heikkinen: Oi, Tuntematon!

    Tuntematon sotilas herättää voimakkaita mielipiteitä.

    Parin viikon kuluttua Suomi on täynnä kriitikkoja. Aku Louhimiehen ohjaama Tuntematon sotilas herättää kansassa enemmän voimakkaita kuin ympäripyöreitä mielipiteitä, kirjoittaa kirjailija Antti Heikkinen.

  • Siri Kolu: Niskavuoren Hetan Suomi

    Onko väärin olla tämän päivän Heta Niskavuori?

    Onko väärin olla tämän päivän Heta Niskavuori? Nykymaailmassa Heta ei olisi kylmä ja ylpeä Muumäen emäntä, vaan ehkä konsultti tai poliitikko. Näin pohtii kirjailija Siri Kolu, Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti.

  • Antti Heikkinen: Titanic haisi pierulle – ja hyvä niin

    Titanic haisi pierulle – ja hyvä niin

    Kotvanen sitten ryhdyin etsimään hyllystäni sillä hetkellä kovin kultturellina kieppunutta katselutarvettani tyydyttävää elokuvaa ja sain näppeihini James Cameronin Titanicin. Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman uusi kolumnisti, kirjailija Antti Heikkinen.

  • Juha Hurme: Loppukesän kirjailijavisa

    Nyt etsitään tärkeää kotimaista kirjailijaa

    Tässä sivistävä seuraleikki koko uusioperheelle! Vanhanaikainen viiden vihjeen tietovisa, missä etsitään yhtä kaikkien aikojen tärkeintä kotimaista kirjailijaa. Tietokisan isäntänä Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Juha Hurme.

  • Jouni Tossavainen: Nykyaikainen kilpaurheilu ei edistä ihmisen terveyttä

    Siinä hetkessä alan kilpailla, kun joku yrittää ohi.

    Porukat lenkkeilevät kuola valuen, kuonot kurtussa ja aivot narikassa. Millä tahansa lenkillä hymyilevä vastaantulija on poikkeus, ystävällinen tervehdys ihme. Tiukka ruumis on aina kauniimpi näky kuin lukeva ihminen. Kirjailija ja runoilija Jouni Tossavainen kirjoitti KulttuuriCocktailille esseen liikunnasta – ja liikkumattomuudesta.