Hyppää pääsisältöön

Kerro lapselle avioerosta ajoissa ja ymmärrettävästi

Erot ovat yhtä erilaisia kuin liitotkin. Kuva: Satu Pirinen

Kysymys:

Miten puhua avioerostamme lapselle?

 

Vastaus:

Erot ovat yhtä erilaisia kuin liitotkin. Tavoite on lapsen arjen kannalta hyvin suunniteltu, vanhempien asiallisen yhteydenpidon jatkossakin mahdollistava, jokaisen perheenjäsenen yksilöllisen surun hyväksyvä ero. Hyvä alku tähän onkin suunnitella yhdessä miten erosta kerrotaan lapsille turvallisella tavalla.

Kertokaa yhdessä, rauhallisesti, kyllin ajoissa ja konkreettisten asioiden kautta. Asiaa ei kannata lykätä jommankumman vanhemman poismuuttoon asti. Sisaruksille kerrotaan yhtä aikaa, pienimmän lapsen ikätaso huomioiden. Eroon annetaan lapsille sopiva selitys; vanhemmille on tullut sellaisia aikuisten riitoja, joita ei ole pystytty sopimaan. Usein eroa edeltääkin lisääntynyt riitely, mykkäkoulu tai tunnelmanmuutos, jonka lapset ovat varmasti huomanneet. Eroa ei pidä laittaa kummankaan vanhemman syyksi, vaan esiintyä yhdessä päätöksen tehneinä. Kitkerät kommentit eivät kuulu lasten korville. Mahdollisia kolmansia osapuolia ei tuoda tässä vaiheessa esiin.

Asiaan palataan sitä mukaa kun tilanne selviää. Kuitenkin asumis- ja tapaamisjärjestelyistä täytyy kertoa heti, koska ne ovat lapselle oleellisia. Voitte esimerkiksi sanoa: ”Me molemmat tapaamme teitä ja hoidamme teitä vuorotellen. Kerromme heti kun olemme sopineet asiasta tarkemmin”. On tyypillistä, etteivät lapset heti kysy mitään, tai näytä reagoivan koko asiaan. Siksi erosta täytyy puhua luontevissa yhteyksissä uudelleen useita kertoja. Lasta ei pidä painostaa kommentoimaan tai valitsemaan puoltaan. Lapsilla on hyvin suuri tarve olla lojaali molemmille vanhemmille ja tasapainoiselle kasvulle on välttämätöntä säilyttää hyvä mielikuva kummastakin vanhemmasta.

On tärkeää kertoa suoraan, etteivät lapset ole eron syy. Mitä pienempi lapsi, sitä minäkeskeisemmin hän maailman näkee. Jos erosta puhutaan epäselvästi, lapsi jää omien, kehittymättömien päätelmiensä varaan. Esimerkiksi uhmaikäinen lapsi tai vaikeassa murrosiässä kamppaileva nuori voi luulla vanhempien eroavan, koska hän on niin hankala. Erokriisissä vanhemmat tulevatkin helpommin suuttuneeksi lapselle, mikä vain vahvistaa käsitystä. Muistakaa kertoa suoraan lapsille, että olette yhä heidän vanhempansa, ja että rakastatte heitä ja huolehditte heistä jatkossakin.
Jos mahdollista, ei kannata samaan rysäykseen muuttaa asuinpaikkaa ja päiväkotia/koulua. Erosta tulee kertoa myös lähipiirille, jotta lapsi ei jää salaisuuden kantajaksi. Kannattaa sanoa suoraan, että erosta saa halutessaan puhua myös perheen ulkopuolisille.

Kertomisen lisäksi on tärkeää sallia lapsen reagointi, joka usein tulee viiveellä ja piilotettuna. Esimerkiksi tottelemattomuus, univaikeudet, ”pikkuvauvaksi heittäytyminen”, pää- ja vatsakivut, kouluhaluttomuus, sisarusten keskinäisten riitojen lisääntyminen tai kontakteista poisvetäytyminen ovat tavallisia oireita. Oireita ei kannata vähätellä vaan tarjota lapselle aiempaa enemmän hoivaa, läsnäoloa, yhteistä tekemistä. Lapsille luonnollisia eron käsittelytapoja ovat mm. sadut, kirjat, leikit, piirtäminen, musiikki. Mittaviin keskusteluihin ei kannata pyrkiä, vaan antaa leikin puhua puolestaan. Se on toki rankaa vanhemmalle, joka itse käy samalla vaikeaa eroprosessia kaikkine tunteineen ja käytännönjärjestelyineen. Kannattaakin ottaa tueksi lapsen muut tärkeät aikuiset.

Yleensä eroaminen herättää vanhemmassa syyllisyyden ja epäonnistumisen tunteita. Tämä on luonnollista. Älä hyvittele syyllisyyttäsi sallimalla kaiken tai ostelemalla lahjoja. Lapsille on turvallista, että arki pysyy suunnilleen samanlaisena. Hae tarvittaessa itsellesi apua jaksamiseen työterveyshuollosta, neuvolasta, auttavista puhelimista. Lapsillekin voi kertoa, että vanhemmat ovat nyt surullisia ja pinna kireällä, mutta se ei ole lasten vika ja menee kyllä ohi.

Voimia vaikeaan vaiheeseenne!

 

Janna Rantala on lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja pienen lapsen äiti. Hänellä on laaja työkokemus lasten ja perheiden ongelmista - vauvasta teini-ikäisiin. Hän on toiminut myös aikuispsykiatrina, neuvola- ja koululääkärinä sekä kouluttajana ja Yle TV2 Poinzi-lastenohjelman neuvonantajana.

 

Lisätietoja:

Laaja ammattilaisten sivusto perheasioista, myös eroista.
Luotettavien ammattilaisten sivusto.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Vanhemmuus