Hyppää pääsisältöön

Marttojen toimia 1941

Semmoiseksi kuin kansa kasvatetaan, semmoinen se on, ajatteli Lucina Hagman keväällä 1899 perustaessaan nykyisin Marttaliittona tunnetun yhdistyksen.

Hagmanin kantavana ajatuksena oli sivistää kansaa nimenomaisesti naisten avulla. Toiminta oli alusta alkaen järjestelmällistä ja tehokasta. Perustajajäsenet kiersivät maata, värväsivät edelleen lähettejä kylästä kylään sekä kannustivat kirjein eri paikkakuntien naisia aloittamaan omia alaosastojaan.

Koska Venäjän tsaari ei myöntänyt järjestölle perustamislupaa, muuttivat naiset kansalaisjärjestön säännöstöä. Uudeksi nimeksi valittiin sopivasti uskonnollinen Martta. Lupa heltisi, mutta ensimmäisinä vuosina poliisi kontrolloi kokousten kulkua.

1920—1930-luvuilla yhdistys kasvoi maamme suurimmaksi kotitalousneuvontaa antavaksi tahoksi. Kodinhoidon ohella suomalaisemännät opetettiin ansaitsemaan taidoillaan myös omaa taskurahaa. Perheenemännän työtä haluttiin myös uudistaa vaatimalla heiltä mm. oikeita työtapoja.

Keskeinen osa kodinhoitoa oli ruoanlaitto sekä lastenkasvatus, jotka alettiin nähdä myös tieteellisenä kysymyksenä. Marttojen aloitteesta kouluihin saatiin mm. säännöllinen kouluruokailu.

Sota pakotti martat keksimään keinoja aineellisen puutteen torjuntaan ja korjaamiseen. Artikkelin dokumentissa näemme, miten monipuolista yhdistyksen toiminta vuonna 1941 oli ja millaisella tarmolla naiset tarttuivat tehtävään kuin tehtävään.

Teksti: Petra Himberg

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto