Hyppää pääsisältöön

Marttojen toimia 1941

Semmoiseksi kuin kansa kasvatetaan, semmoinen se on, ajatteli Lucina Hagman keväällä 1899 perustaessaan nykyisin Marttaliittona tunnetun yhdistyksen.

Hagmanin kantavana ajatuksena oli sivistää kansaa nimenomaisesti naisten avulla. Toiminta oli alusta alkaen järjestelmällistä ja tehokasta. Perustajajäsenet kiersivät maata, värväsivät edelleen lähettejä kylästä kylään sekä kannustivat kirjein eri paikkakuntien naisia aloittamaan omia alaosastojaan.

Koska Venäjän tsaari ei myöntänyt järjestölle perustamislupaa, muuttivat naiset kansalaisjärjestön säännöstöä. Uudeksi nimeksi valittiin sopivasti uskonnollinen Martta. Lupa heltisi, mutta ensimmäisinä vuosina poliisi kontrolloi kokousten kulkua.

1920—1930-luvuilla yhdistys kasvoi maamme suurimmaksi kotitalousneuvontaa antavaksi tahoksi. Kodinhoidon ohella suomalaisemännät opetettiin ansaitsemaan taidoillaan myös omaa taskurahaa. Perheenemännän työtä haluttiin myös uudistaa vaatimalla heiltä mm. oikeita työtapoja.

Keskeinen osa kodinhoitoa oli ruoanlaitto sekä lastenkasvatus, jotka alettiin nähdä myös tieteellisenä kysymyksenä. Marttojen aloitteesta kouluihin saatiin mm. säännöllinen kouluruokailu.

Sota pakotti martat keksimään keinoja aineellisen puutteen torjuntaan ja korjaamiseen. Artikkelin dokumentissa näemme, miten monipuolista yhdistyksen toiminta vuonna 1941 oli ja millaisella tarmolla naiset tarttuivat tehtävään kuin tehtävään.

Teksti: Petra Himberg

Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto