Hyppää pääsisältöön

Marttojen toimia 1941

Semmoiseksi kuin kansa kasvatetaan, semmoinen se on, ajatteli Lucina Hagman keväällä 1899 perustaessaan nykyisin Marttaliittona tunnetun yhdistyksen.

Hagmanin kantavana ajatuksena oli sivistää kansaa nimenomaisesti naisten avulla. Toiminta oli alusta alkaen järjestelmällistä ja tehokasta. Perustajajäsenet kiersivät maata, värväsivät edelleen lähettejä kylästä kylään sekä kannustivat kirjein eri paikkakuntien naisia aloittamaan omia alaosastojaan.

Koska Venäjän tsaari ei myöntänyt järjestölle perustamislupaa, muuttivat naiset kansalaisjärjestön säännöstöä. Uudeksi nimeksi valittiin sopivasti uskonnollinen Martta. Lupa heltisi, mutta ensimmäisinä vuosina poliisi kontrolloi kokousten kulkua.

1920–1930-luvuilla yhdistys kasvoi maamme suurimmaksi kotitalousneuvontaa antavaksi tahoksi. Kodinhoidon ohella suomalaisemännät opetettiin ansaitsemaan taidoillaan myös omaa taskurahaa. Perheenemännän työtä haluttiin myös uudistaa vaatimalla heiltä mm. oikeita työtapoja.

Keskeinen osa kodinhoitoa oli ruoanlaitto sekä lastenkasvatus, jotka alettiin nähdä myös tieteellisenä kysymyksenä. Marttojen aloitteesta kouluihin saatiin mm. säännöllinen kouluruokailu.

Sota pakotti martat keksimään keinoja aineellisen puutteen torjuntaan ja korjaamiseen. Artikkelin dokumentissa näemme, miten monipuolista yhdistyksen toiminta vuonna 1941 oli ja millaisella tarmolla naiset tarttuivat tehtävään kuin tehtävään.

Marttojen toimia 1990 ja 2001

Keskustele

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto