Opi lukemaan metsän kieltä

Julkaistu 17.09.2009 - 13:00. Päivitetty 24.08.2017 - 16:09

Varsinkin hyvänä sienisyksynä ihmiset päivittelevät kuinka paljon metsässä onkaan sieniä. Mutta minkälaisesta metsästä sieniä pitäisi lähteä etsimään?

Jos haluaa löytää tiettyjä sieniä, niin pitää oppia lukemaan metsän kieltä eli mitä puita ja kasveja metsässä kasvaa. Kanttarelleja tähyävän kannattaa etsiytyä koivikkoon ja herkkutattien metsästäjien tiheään kuusikkoon.

Jos metsä hakataan aukoksi, niin sienet katoavat pitkiksi ajoiksi. Lahottajasienet ottavat ensin vallan. Myöhemmin aukkohakkuun paikalle nouse mm. mustiatorvisieniä ja haaparouskuja.

15-osainen Sienikoulu-sarja nähtiin ensi kerran televisiossa vuonna 2007. Sarjan kaikki jaksot ovat katsottavissa Areenassa.

Lisää ohjelmasta

Sienikoulu Sienikoulu
Sienikoulu Opi lukemaan metsän kieltä - 17.8.2007 - Jakso 2

Tiistai 11.8.2009 10:42 Yle TV2
15.8.2016 toistaiseksi

Kommentit

Oletko elämäniloinen Ransu, viisas Eno-Elmeri vai hedonistinen Riku? – Testaa, kuka Karvakuonoista on hengenheimolaisesi!

Elävän arkiston leikkimielinen hahmotesti Karvakuonoista.

Karvakuonot, nuo Yleisradion lastenohjelmien ikisuosikit ovat jääneet monille mieleen lämpiminä muistoina lapsuudesta. Kukapa meistä ei osaisi samaistua Eno-Elmerin viisauksiin, Ransun vilpittömyyteen tai Rikun nautintoja jahtaavaan perusluonteeseen? Julkaisimme Areenaan liudan Karvakuonoja. Ennen katsomista tee Elävän arkiston leikkimielinen testi ja katso, kuka Karvakuonoista olet!

Karvakuonot reissaavat vesillä, autolla ja hevoskyydilläkin

Videonoutajat seikkailevat

Ensin oli keskikokoinen videonoutaja Ransu, joka toimi apujuontajana ja myöhemmin vähän isommissakin tehtävissä Pikku Kakkosen ohjelmissa. Pian Ransu sai seurakseen myös muita lajitovereita, Eno-Elmerin ja Rikun. Yhdessä kaverukset, Karvakuonot, alkoivat seikkailla myös omissa sarjoissaan ja reissata eri puolilla Suomea.

Seitajärvellä tapetut naiset ja lapset olivat jatkosodan vaiettuja uhreja

Neuvostopartisaanit tappoivat 14 siviiliä Seitajärvellä.

Neuvostoliittolaiset partisaanit tekivät jatkosodan aikana kymmeniä hyökkäyksiä Suomen puolella olleisiin pieniin korpikyliin. Partisaanit surmasivat retkillään yhteensä 181 siviiliä vuosina 1941–44. Mannerheim-ristin ritari Olavi Alakulppi kertoo sotilasuransa karmeimmasta kokemuksesta, kun hän miehineen löysi Savukosken Seitajärvellä partisaanien julmasti surmaamat naiset ja lapset. Artikkeli sisältää järkyttäviä kuvia ja haastateltavien kertomuksia.