Helsinkiläinen Äänitoisto Oy tallentaa musiikkia ja tervehdyksiä äänilevylle vuonna 1949. Sukulaisten terveiset kulkevat levyllä vaikka rapakon taa.
Ennen magnetofonien yleistymistä äänen nauhoittamiseen käytettiin ns. pikalevyjä. Kyseessä oli lakkakerroksella päällystetty alumiininen kiekko.
Ääniura kaiverrettiin suoraan lakkapintaan. Niinpä tällä menetelmällä tehtyjä äänitteitä kutsuttiin myös lakka- tai asetaattilevyiksi.
Levyjä syntyi ainoastaan yksi kerrallaan. Niitä käytettiin esimerkiksi radio-ohjelmien tallentamiseen, elokuvanteon apuvälineinä tai lehtihaastattelujen nauhoittamiseen.
Tavallisille kansalaisille pikalevy tarjosi mahdollisuuden oman laulun, lasten jokelluksen tai äänitervehdyksen tallentamiseen.
Yleisradioon pikalevyt tulivat 1930-luvulla. Sotien jälkeen tekniikka yleistyi, ja Helsingissä toimi 1950-luvulla pari-kolmekin äänityspalvelua tarjoavaa yritystä.
Teksti: Jukka Lindfors
Katso myös
- YLE Teema: Elävä arkisto 3 (yle.fi)